Uintikuvausta

Rinta rottingilla ja vielä takki auki tänään käveltiin Peten kanssa uintitreeneihin ja vedenalaisiin kuvauksiin ja häntä koipien välissä hiivittiin sieltä pois. On tää vaikeeta.

Aluksi siis uitettiin vähän ruhoa tekniikkaosioiden merkeissä. Sen jälkeen pikkasen väsytettiin samaa ruhoa 3x200 ja 5x50 sarjoilla, mutta kuitenkin lempeällä vauhdilla. Jopa niin lempeällä, että tuo ensimmäinen sarja ei mennyt millään niin hiljaa ja rennolla vauhdilla kuin olisi pitänyt. On se hitaasti uiminenkin vaan vaikeeta.


Tämän jälkeen sitten kuvausta sekä sivulta, että edestä. Siis veden alta. Vauhteina hitaampi matkavauhti ja sitten kovempi, lähellä maksimia oleva vauhti. Tämä ensimmäinen video on siis matkavauhtia sivulta kuvattuna. Ja kyllähän on paljon asioita perseellään. Pahimmat omasta ja äidin mielestä: 1. koko ruho ui aivan liian syvällä. Erityisesti lantio/perse - osasto sukeltaa ihan eri osastolla kuin pää. Ja tästä johtuen selkäkin kaartuu notkolle. Ei hyvä. 2. Oikea käsi tekee vetovaiheessa mitä ihmeellisimpiä koukeroita. Oikean käden veto ei vie kuulemma metriäkään eteenpäin. No tuo oli lohduttavaa kuulla. Aluksi oikea käsi siis karkaa liian leveelle ja sieltä sitten keskelle palattuaan kulkee taas liikaa keskilinjan yli vatsan alle. Varsinkin tuossa jälkimmäisessä kuvassa (matkavauhtia tuokin) tämä näkyy selvästi. Nämä kaksi siis pahimmat, joten noihin keskitytään nyt seuraavaksi ja katotaa mitä sen jälkeen löytyy lisää.

Aikalailla nöyryyttävää oli tapittaa tuota riuhtomista lakanalta, kun oli jotenkin luullut, että uintihan on jo varmasti ihan sulavan näköistä. No, ei auta itku markkinoilla ja tietääpä taas ainakin mistä niitä sekunteja saa pois lisää. Ja helposti. Treenaillaan nyt näillä inputeilla parisen kuukautta ja kuvaillaan taas tuossa huhtikuussa uudemman kerran.

Huomenna aamusta taas pitkästä aikaa Pirkkahalliin purkamaan pahimpia angsteja pihalle.