tiistai 21. elokuuta 2012

Tonneja

Tänään taas Ratina kutsui Adioksia seireenin lailla, joten olihan se pakko käydä ulkoiluttamassa. Alle normi 20min verra kotoa stadikalle kierrellen ja kaarrellen. Ratinassa näön vuoksi muutamia tekniikkaosioita ja vähän (hyvin vähän) venyttelyäkin ja sitten asiaan. Tänään pääsettinä vähän napakammat vauhdit, mutta maltilliset toistojen määrät, eli aluksi 3x1000, jossa 200m hölkkä-kävelypalautus (n. 2-2.5min). Ensimmäinen tonni napsahti niin kevyesti 4.06, että tänään voisi tonnit kulkea jo vähän kovempaakin. Seuraava tonttu sitten 4.00 ja sykkeet jo 165 yli, mutta tuntui helpolta. Kolmas vielä vähän ahistamalla 3.44. Näiden jälkeen hölkkäilyä samettisella ruohikolla ja tekniikkatemppuilua. Vajaa 8min tähän häröilyyn paloi aikaa ja eikun takaisin tonnien kimppuun. Seuraava tonttu pikkasen edellistä hellemmällä kädellä 3.49 ja viimeinen vähän jo puristamalla 3.38. Vaihdoin kuudennen tonnin kolmeen 200m rentoon, mutta reippaaseen rypistykseen: 33s-33s-32s. Täytyy sanoa, että oudokseltaan hapotti ja rentous ei ollut ihan halutulla tasolla. Loppuun vielä 15min verraa ja 1h30min juoksua kasassa. Ihan hyvä fiilis jäi tästä, katotaan miten pohkeet kiittää.

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Duathlonia ja uintikieltoa

Alkuun pientä tilannepäivitystä. Koko kevään ja kesän olen valitellut ja ihmetellyt tukkoisuutta nenässä aina avovesiuinnin jälkeen ja toisinaan myös uimahalliuintien jälkeenkin. Kävin kesäkuussa tästä lekurillakin, kun nokka alkoi olla ennen Frankun kisaa petollisen tukkoinen. Nooh, tämä tohtoorihan tutkaili kolvia sellaisella käsipelillä, teki pikaisen analyysin, että ei siellä näy mitään tulehdusta, jotain vanhoja ärtymiä ehkä. Epäili tukkoisuuden johtuneen liian kylmästä vedestä ja terveen paperit kouraan. Nooh, männä viikolla tajusin vihdoin käydä kysäisemässä toisenkin mielipiteen ja marssin alan asiantuntijalle, eli V-P Joki-Erkkilälle Terveystaloon ja johan alkoi tapahtua. Jannuhan kertoi jo näkemättä lähes täsmälleen oikean analyysin, kun näitä on  ollut uimareill enempikin. V-P:llä kun vielä on omakohtaista kokemusta samanmoisesta riesasta ja riatlonia harrastavana tietää mistä puhun. Magneettikuvauksella ja käsipelillä tutkimisella homma vielä tarkenneltiin. Eli siellähän oli poskionteloissa, nenäonteloissa ja otsaonteloissa tulehdusta koneessa. Ihmetteli sitäkin, että kumma on jos ei ole suorituskykyyn vaikuttanut. Syy, miksi ei juuri kipuile, eikä päänsärkyä esiinny on se, että homma on ollut päällä sen verran kauan, että on äitynyt krooniseksi ja elimistö on ns. tottunut tulemaan toimeen sen kanssa. Noh, täpäkät antibioottikuurit päälle ja kuukausi uintikieltoa. Tämähän oli lopullinen niitti mun puolikkaan haaveille Lappajärvelle. Noh, katotaan, josko pääsis sen sijaan duathlon-kisoihin syyskuussa, vaikkei matkat ja reittiprofiilit ole mieleen sitten alkuunkaan. Mutta olishan se mukava riipaista vielä kerran mittari punaiselle ennen kuin suuntaa katseet ensi vuoteen.

Eilen käytiin sitten pitkästä aikaa duathlon-treeneissä Litmasen, väkevää paluutta aloittavan Güntherin sekä Juuson kera. Tarkoitus vetää mittari punaiselle, mutta hivenen epäilytti, kun jalat oli maanantain fillaritemposta ja keskiviikon 4x2000:sta juoksusta hiukan tohjona ja antibiootit päällä. Matkana 3+21+3, jota on sahattu muutamaan kertaan keväälläkin. Puoli tuntia verraa ja vittuilua ja sitten liikkeelle. Lähdin kohtuu napakasti liikkeelle (eka kilsa 3.52), mutta himmailin pikkasen koko ajan, ettei sykkeet pauku yli anaerobisen ja jalat hitsaa kiinni jo fillarin alkumetreillä. Eka juoksu meni lopulta hiukan ahistaen, mutta kontrolloidusti 12.12 ja keskisyke näköjään 168. Koko ajan Kolossi tömisteli tappitunutumassa takana. Hyvä vaihto ja Cervelo liikkeelle. Sykkeet paukkui heti alusta reilusti yli 160 ja sain ekan kiekan (5.35km) aikana rauhoittumaan siihen 160 tuntumaan. Ei tuntunut niin kauhean pahalle, joten pidin siinä. Nousuissa aina lähemmäs 170 ja laskuissa 155. En katsellut kertaakaan taaksepäin, vaan mankeloin putkinäöllä 4 kierrosta suht tasaisella vauhdilla (8,48, 8,35, 8,36, 843), joka tekee n. 36,5 km/h. Ihan kohtuullisesti kulki, ei ihan nopein mahdollinen reitti, mutta saishan tuo kovempaakin mennä. Taas hyvä vaihto ja ryntäsin juoksuosuudelle. Hiukan löin ekalla kilsalla jalat hapoille ja se lipsahti 3.30. Jälkimmäiset sitten 4min tuntumaan ja mittari hakkasi aika hyvin punaisella. Pääsin maaliin ajassa 11.41 ja yhtään kovempaa ei olisi tänään päässyt ja suhteellisen optimilla vauhdinjaolla. Irtosi siis huomattavasti paremmin kuin edellisessä revityksessä jazzeilla ja nyt pitäisi jollain ilveellä kaivaa vielä lisää vaihteita. Eli tempoa ja tonneja, en mä muuta keksi. Noin puolitoista minuuttia lähti kevään parhaimmasta ja jos nyt vain aikataulut sopii, niin tällaisia voisi yrittää muutaman vielä riuhtoa.

maanantai 13. elokuuta 2012

Kombo

Viikonloppu tuli neppailtua Tallinnassa ilman lenkkareita, joten tänään kävin riipaisemassa töiden jälkeen 3h kombon. Ihan ensimmäiseksi suuntasin Tesomajärvelle ja rimpuilin kumipuvussani 45min 200-400m pätkissä. Surkeaa on kulku uinnissa edelleen. Hikisesti sain 200m vedoissa 3.45 aikoja muutaman, mutta pääosin vauhti 2min/100m - tasolla. Edelleenkin verravauhti on lähes sama kuin vauhti missä yritän laittaa voimaa peliin edes vähän. Ei siis uutta tällä rintamalla.

Kumit narikkaan, Cervelo alle ja Säijän lenkille. Vartti verraa Pitkänniemen kulmille ja siitä eteenpäin 7x10min 150 sykkeellä (joka lienee siinä 5 pykälää alle anaerobisen) ja 3min palautuksella. Vauhti ja sykkeet meni seuraavasti ja maastohan oli vaihtelevaa ja ihan randomisti sattui joko alamäki tai ylämäki-voittoinen osuus: 37,9/151, 38/149, 35,4/153, 35,2/152, 37,1/150, 37,1/150, 37,5/150. Keskimäärin siis 36,9/150. Yllättävän kovalta tuntui kintereissä, vaikka näytti jotenkin paperilla helpolta. Ja tämähän tuntui sitten kintereisä kun viimeisen vedon jälkeen kisanomaisen vaihdon jälkeen pistin juoksuksi. Ajatuksena oli 155-160 sykkeillä 20min, mutta kyllä ne sykkeet paukkui lopussa hivenen ylikin. Lopputulema 4:31/161. Viime viikolla kun juoksin 4x2km 15min fillaritempon jälkeen suoraan, niin 4:15-4:30 vauhti tuntui jotenkin paljon helpommalta kuin tuo vauhti tänään. Tarvii siis nuita kovempia ja vähän pidempiäkin fillareita veistellä alle enempikin, niin josko se ruho tottuis näiden jälkeen paremmin juoksuaskeleita ottamaan.

Huomenna hallille ja ke tai to jotain juoksupainotteisempaa tempoa ja lauantaina tarttis yrittää lähteä Peteä kirittämään duathlon-revitykseen.

Aika nihkeesti tulee tunteja nykyään viikossa ja suurin osa näitä vähän kovempia revityksiä. Saas nähdä koska hitsaa kone kiinni.

tiistai 7. elokuuta 2012

Tiistain terävät

Kiireinen päivä tänään ja pääsin livahtamaan teräville vasta illan suussa. Perusajatuksena edelleen vähän avata tukkoista dieseliä, josko saisi koneesta jotain tehojakin ulos.

Alkuun 20min verraa ja kevyttä pyörittelyä fillarilla. Kävi jo tässä vaiheessa selväksi, notta kohtuu kova puhuri löi päin lättyä. Verran jälkeen Säijän lenkin alkua edestakaisin 14km kohtuu haipakkaa, mutta kuitenkin niin maltilla, että kiristämisen varaa on vielä reilusti. Toteutus meni 154 sykkeellä 38 kmh. Väliin 5min verraa ja seuraava stintti vähän napakammin ja lyhyemmin, eli 9km, keskisyke 161 ja vauhti 39.1 kmh. Ei tässä nyt vielä vaahto suussa ollut, mutta tuntui jo kintuissa, erityisesti vastatuulipätkät. Mutta olihan tuossakin vielä varaa, viime sunnuntain sprintissäkin meni fillariosuus 162 sykkeillä. Noh, tähän päälle rullailin takaisin kotiin, sellaisen 20min ja loppussa 2km tempoa, niin sai sykkeet ylös ja jalat hapoille juoksua varten. Nopea vaihto ja 1.5km sellaisella 155-165 sykkeillä 4.17/km. Sykkeistä vähän paha nuin lyhyessä setissä sanoa mitään, kun ne ei ehdi kunnolla reagoida. Mutta kyllä se vaan 4min/km on aika haastavaa mulle kovan pyörän päälle tällä haavaa.

Näin muuten blondin hölkkäilemässä ja vielä hälyttävän lähellä Leukun suurtilaa. Tais olla Karin salaharjoittelemassa, en mä oikein muuhun johtopäätökseen voi tulla.

Uinnissa puhaltaa uudet tuulet ja kokeillaan sielläkin etsiä kadotettua vauhtia altaan kautta ja 50m sarjoilla ja ehkä myös 25m revityksillä. Maanantaina jo yksi tällainen tehtiin Peten kanssa ja tuntui taas oudokseen vittumaiselle.

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Hiukan on tukkoista

Käytiin Pispalan Pingviinin kanssa lauantaina Noormarkussa, Jazz Triathlonissa. Vakaana aikomuksena tehdä hyvä treeni ja aukoa vähän tukkoisia, IM-treeneissä dieselöityneitä paikkoja. Matkana oli 600m+20km+5km.

Kisa oli sellainen kyläkisa, jossa osallistujia enempi kuin kourallinen, muttei ihan järjettömiä massoja, matkamitat vähän sinne päin, mutta henki ihan loistava ja rento meininki.

Uinti suoritettiin myötävirtaan tällä kertaa ja meni omalta kohdaltani umpisurkeasti. Lähdin suht etupäästä liikkeelle ja ajoin heti ensimmäisten metrien aikana sellaiseen rysään, että vauhti pysähtyi kuin seinään ja samalla takalistoni päällä kellui myös jokunen jeppe. Uinnista ei oikein tullut tässä tilassa oikein mitään ja näin räpisteltiinkin sellainen 100-200m. Tämän jälkeen pääsikin vapaasti uimaan ja kokeilin laittaa vähän tehoja peliin. Noh, todennäköisesti vauhti ei lisääntynyt yhtään mihinkään, mutta kurssi heilautti mut vasemmalle reunalle pöpelikköön, jossa ei muuten pahemmin myötävirta avittanut. Nooh, takaisin kurssille ja sit oltiinkin jo rantautumassa.

Vaihdossa oikein kunnon räpellykset, kun en saanut oikein märkäpukua päältä, enkä helposti sullottua sinne siwan muovipussiin. Siinä kun yritin survoa pyörää tulille, katoin, että Peterhän se siinä viipotti jo pyörällä menemään hiukan edellä. 24s kuulemma. No lähdin sitten selkää jahtaamaan, vaikka pyöräjalka olikin alusta lähtien aika tahmainen. Sykkeet paukutti myös selkeästi yli anaerobisen, joten vähän kävi mielessä mitenkä se juoksu oikein onnistuu. Sain Pingviinin kiinni puolivälissä ja tultiinkin loppu yhtä matkaa vuorotellen keulien ja peesiväli säilyttäen. Keskarit jäi aika alhaisiksi, eli 36.6kmh, joten ihan ei vielä irtoa. Tosin reittikään ei kyllä ollut mikään supernopea.

T2:ssa pääsin puikahtamaan Peten edelle, mutta hiukan nyt tuntui jaloissa tuo piirun verran liian kovalla yrityksellä mennyt fillari. Kolossi tuli edelle kilsan juoksun jälkeen, enkä pysynyt kelkassa mitenkään. Läpsyttelin aika tasaista 4.20 kilsoja ja viimeisen kilsan vähän kiristäen. Ei nyt ihan vaahto suussa, mutta paljoa lujempaa ei olisi kyllä mennytkään. Aika tais olla vähän alle 1.08, Petelle hävisin jonkun puoli minuuttia ja Terpalta tuli pataan ihan kunnolla.

Ihan hyvä treeni ja meni aikalailla siihen suuntaan kuin epäilinkin: uinti surkeaa ja kone tukossa, eli sykkeet nousee ja väsy tulee, mutta tehoja ei oikein saa ulos. Varsinkaan anakynnyksellä. Noh, tähän on onneksi olemassa lääke, eli muutama samanlainen, niin kulku paranee treeni treeniltä.

Loppuverrana fillaroitiin Peten kanssa vielä Kiikoisten ABC:lle (46km), jossa Günther odottelikin jo kahvikuppi kourassa. Petellä aukes kisassa paikat ja tultiinkin lähes tuon sprintin kisavauhtia tuo loppuverra. Oli pakko imeytyä alkumatkan jälkeen parin metrin päähän peesiin, että pystyin edes jotenkuten valehtelemaan itselleni menossa olevan kisan jälkeinen palauttava lenkki. Ensi viikolla sitten lisää teräviä.