Eilen illalla iski lievää lunssaa päälle, joten tämän päivän ajattelin pitää hyvällä omalla tunnolla urheiluvapaata, nyt kun on kevyt viikkokin ohjelmassa. Se taas jätti ylimääräistä aikaa vähän tutkia IM Frankfurtin reittikarttoja ja tehdä hiukan suunnitelmia.Uinti tapahtuu hiukan etäämmällä keskustasta Langener Waldsee - nimisellä matalalla soramontulla. Viime vuosina on ollut arpapeliä kelin suhteen; parina vuotena on märkäpuvut olleet kiellettyjä, kun helteet ovat lämmittäneet tuon lätäkön hetkessä pätsiksi. Tähänkin vaihtoehtoon tarvii varautua. Toisaalta viime vuonna oli niin kylmää, että olisi tarvinnut pyöräilyosuudella toppatakin päälle.
Startti on vedestä ja yhtenä aaltona, joten saattaa olla alussa hiukan enempi ryysistä kuin Itävallassa, kun lähtö on kapeemmalla alueella. Kartan mukaan ekalle poijulle on matkaa n. 750m, joten siinä ehtii onneksi tilanne jonkin verran rauhoittua. Jos sattuu hyvä ja kirkas keli, niin peesaus pitäisi tuolla onnistua ja se etu pitää pyrkiä maksimoimaan. Eli Tapsan kantapäiden seurantaa treenataan koko kevät niin hallissa kuin avovesissäkin. Uinti kroolaillaan kahtena "kierroksena" ja välillä juostaan muutama metri rannalla. Tuossa välissä voisi yrittää hörpätä vaikka energiajuomaakin kitusiin. Rantautuminen näyttää helpolta, kun uinnin maaliin tullaan lähes 1km suoran päästä.
Pyöräosuus lähtee lievään alamäkeen noin 15km, jolloin pitäisi olla riittävästi aikaa ottaa sykkeet haltuun ja rauhoittaa tilanne. Profiili muistuttaa petollisen paljon Itävallan reittiä, eli pari tiukempaa nousua, yksi vähän pienempi, sekä loivemmat laskut. Ensimmäinen harjoitusnousu tulee jo 20km kohdalla ja kartan perusteella pahin ja pisin töyssy heti perään 35km kohdalla (Hühnerberg) jyrkempänä ja reilun 5km pituisena. Tässä pitää malttaa pyöritellä kiltisti satulassa ja pitää sykkeet kurissa. Tässä mäessä on ilmeisesti myös mukulakiviosuutta mukana. Tämän jälkeen onkin suht tasaista pätkää tuonne 80km asti, jossa odotteleekin hiukan loivempi ja lyhyempi - mutta ihan riittävän raateleva - töyssy. Tuolta huipulta sitten lasketellaankin aerossa reilu 10km ja tasainen pätkä vielä päälle. Tuossa pitäisi ehtiä hyvin rauhoittamaan taas tilanne toiselle kierrokselle. Nuo samat kolme mäkeä on siis edessä toiseen kertaan, koska fillariosuus suoritetaan kahtena kierroksena.
Kierroksien loppuosuudet saattavat olla hyvinkin tuulisia pätkiä ja tuulen suunta voi olla mikä tahansa. Lisäksi kaupunkiosuudet (n. 15km pätkä molemmilla rundeilla) on huonokuntoista asfalttia. Tarkoittaa varustepuolella kahta asiaa. Alle hommataan jostain profiilikiekot (joko F9:t tai Zipp 808:t) ja ihan ohkaisilla gummeilla tuonne ei uskalla lähteä. Tufon Tri Pulset sisäänahdettuine paikkauslitkuineen lienee mun valinta. Ja tietty paikkuslitkut, co2-patruunat ja varatuubi mukaan satulan taakse.
Juoksuosuus ravataan neljänä kierroksena Main-joen rantaa pitkin. Porukkaa pitäisi kuuleman mukaan olla kuin lipin pirua kannustamassa, joten kävelyksi tuolla ei kehtaa laittaa. Reitti on suht tasainen juosta, ainoastaan sillanylitykset aiheuttaa muutamien metrien nousut ja laskut juoksureitille. Koko matka on asfalttia, joten ihan kevyttä kenkää ei uskalla alle asentaa. Ajattelin lähteä noilla Kwicky Blade-Lighteilla liikkeelle, eiköhän niilläkin ehdi.Tämän syvempää analyysiä ei tässä vaiheessa pysty tekemään, mutta tarkennetaan lähempänä heinäkuuta. Mietitään sitten ravinto- ja juomapuoli kuntoon tuossa kesän kynnyksellä.
Ja hei, jos just sulla on kokemuksia ja perstuntumaa IM Frankfurtista, niin heitä ihmeessä kommenttia ja vinkkiä kaverille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti