Güntherin uimakoulussa

Keskiviikkona tukkoisuus katosi kuin kusi lumeen ja ajattelin uida mahdollisimman paljon altaassa märäpuvulla, kun tuntuu, että avovesi ei tällaiselle kermaperseelle sovi. Noh, marssin keskiviikkona Kalevaan Helix päällä ja kappas vaan, siellähän sattuikin olemaan Günther salareenaamassa issekseen. Pikainen tilannearvio, erityisesti oman paskan uintikunnon toteaminen ja sit alettiin asentamaan Annalaa uintikuntoon. Pientä tekniikkapätkää märkäpuku päällä, analysointia veden alta ja ei kun 4x400m tulille Güntherin lätpul-peesissä. Uitiin nämä 1.36-1.50 vauhdeilla ja tuli taas huomattua kuinka karsea ero on fiiliksessä nuinkin pienellä vauhtierolla. 25m altaat vaan käytössä, joten avoveteen siirrettynä tuo nyt ei vielä kummoista vauhtia ole, mutta tärkeintä oli se, että aloin löytäämään taas liukua, rentoutta ja rauhallisuutta tuohon matkauintiin. Mycket bra, totesin minä, ja siirryttiin eteenpäin.

Torstaina parin tunnin kombo, eli 40min uintia (4x500 lätpul) + 1h fillaria aerobisella kynnyksellä + 20min juoksua kynnysten puolivälissä. Mittarit varmaan hajalla, sen verran hyviä lukemia ilmestyi tauluun. Vähän väsyi oudokseltaa tassut tuossa lätpul-uinnissa, mutta ei nyt ihan kamalaa ollut tuokaan.

Tänään sitten taas Güntherin uimakouluun ja uitiin samantyyppistä settiä kuin keskiviikkona: alkuun 1km Güntherin peesissä märkäpuvulla ja hyvin kevyesti meni 1.42/100m-vauhdilla. Perään 500m vähän kovempaa, eli 1.37/100m-vauhdilla, jossa toki pysyin kohtuu hyvin vielä, mutta fiilis oli, että 3.8km ei kyllä onnistu. Loppuun vielä 500m samaa vauhtia kuin ekakin ja tuntui, että tuota olisi tahkonnut maailman tappiin. Eli tuossa se nyt on tämän hetken uintikunto IM-matkalle. En osaa laskea, paljonko se tekee avovedessä ja ilman peesiä, mutta ei sillä ole väliäkään. Frankussakin on varmasti peesejä tarjolla, mutta ei varmasti yhtä tasaisella vauhdilla kuin tänään. Pääasia kuitenkin, että tunnistaa sen vauhdin millä pystyy energiaa säästämällä uimaan tuon 3.8km ja minuuttien heitto ajassa sinne sun tänne ei merkkaa kyllä mitään. Aika tehdään sitten fillarilla ja erityisesti juoksussa, välttämällä nitkahdus.

Vielä kun Frankun lämpöennusteetkin näyttävät taas siltä, että märkäpukuja ei kielletä, niin itseluottamus nousi taas monta pykälää. Eiköhän tämä tästä voitoksi vielä käännetä.

Amatöörien puuhastelua

Nyt on pinssille käyttöä. Tarkoitus oli nimittäin käydä tekemässä viimeistelyharjoitus SM-sprinttiin ens viikonloppuna, mutta eilen kun aloin hoitelemaan ilmoittautumista, huomasin, että oli menossa viimeinen ilmoittautumispäivä ja hinta oli pompsahtanut 130 eeroon. Vähän liikaa meikäläisen tarpeisiin, joten päätin jättää väliin. Oma mokahan tämä oli, ei tässä voi kun peiliin vilkuilla, mutta hyvin pikaisesti.

Toinen torveilu osuukin sitten jo pahemmin. Jokaisen tämän kevään avovesiuinnin jälkeen olen ihmetellyt pientä tukkoisuutta nokassa ja allergiaakin on tullut epäiltyä. Tästä huolimatta kävin la ja su uimassa Nässyssä ja Kaukiksessa. Tuloksena niin tukkoinen olo, että nyt onkin sitten avovesi pannassa ainakin toistaiseksi ja lekurilla käynti huomenna edessä, ettei homma ole karannut poskiontelotulehduksen puolelle. Joten, tää päivä meni totaalisesti levon puolelle ja loppuviikko on kysymysmerkki.

Sentään viimeinen avovesiuinti oli jovähän sinne päin, mutta kyllä laskin sen varaan, että tässä ehtisi vielä avovettä ja vauhteja reenailla ennen Frankkua. Maanantaina betonoin vielä tämän olotilani pidemmällä IM-harjoituksella, kun silloin ei ollut päässyt vielä kunnolla tukkoisuus niskaan. Joten, kyrsii taas ihan riittävästi.

Jos saan itseni tästä jonkinlaiseen kuosiin viikonloppuun mennessä, niin sunnuntaina olisi tarkoitus veistellä klo 12 Vihnuksella jonkinlainen varjo-SM-sprintti, mutta huteraltahan tuo pläni nyt tuntuu.

Lyhyitä, mutta teräviä

Viime viikon lonkkalevon jälkeen alkuviikosta on ollut ohjelmassa muutamia herätteleviä treenejä, josko tästä ruhosta löytyisi vielä muutama prosentti lisää potkua myös IM-vauhteihin hiukan intensiteettiä lisäämällä. Maanantai oli kohtuu kevyttä ja pyörittelin tunnin fillarilla, sekä illalla vielä altaaseen 45min kevyesti.

Tiistaiaamusta sitten 1h vk-juoksua seuraavanlaisella kaavalla: alkuverraa -> 3km kiihtyvä siten, että kilsan jälkeen aina nostin 10 pykälää sykkeitä -> 2x400m ja lopussa sykkeet yli anaerobisen -> 3x100m rennosti, mutta kovaa, kävelypalautukset -> loppuverra. Pikkasen oli juoksu nihkeää, mutta niin se pakkaa olla mulla aina aamusta, varsinkin vk-juoksu. Iltapäivällä kunnon hieronta ja illasta vielä Tesomajärveen räpiköimään. Uin nyt lyhyempiä (100-200m) pätkiä vaihtelevilla vauhdeilla. Taas kerran tuli todettua, että märkäpuvulla uidessa en saa kauheasti eroja vauhteihin vaikka yritän puskea kovemmilla tehoilla. Jää liuku hyödyntämättä ja menee hätäilyksi (kadenssi nousee, vauhti ei). Lisäksi muutamia tekniikkajuttuja ja ehkä kolme isointa virhettä märkäpuku-uinnissa, joita nyt pyritään kytkemään pois: 1. lisää liukua ja rauhallisuutta uintiin, 2. oikea käsi alkaa varsinkin väsyneenä ja kovemmassa vauhdissa koukkimaan ja 3. vasen käsiveto väsyneenä jää vajaaksi.

Tänään illasta pääsin kuin pääsinkin vielä fillaroimaan 1,5h, eli puoli tuntia pk:ta (= pirun kovaa) Leukun mäkeen, mäki ylös 5 kertaa aeroasennossa kohtuu tiukasti, lopussa syke 165 ja takaisin puoli tuntia vähän keveemmin. Lepo ja hieronta tuntui tehneen temppunsa, sillä jalat toimivat taas pirun hyvin tänään. Tai siltä ainakin tuntui.

Huominen taas vähän keveempää kellumista Nässyssä ja perjantaina jonkinmoinen rypäle.

Viikko 24 - Lepoa ja avovettä

Aika nihkeästi tuntuu nykyään tuota vapaa-aikaa olevan, joten blogipäivityksetkin laahaa perässä. Viime viikko oli tarkoitus ottaa tosi kevyesti ja ravistella sekä Pirkan Pyöräilyn, että muukin kumulatiivinen väsymys/rasitus ruhosta, että ollaan valmiita viimeistelyvaiheeseen. Toinen asia, mikä oli tavoitteena, oli avovesiuinnin haltuun ottaminen. Lepoa tuli kyllä ihan riittävästi ja treenit jäi 6h30 tasoon, mutta hiukan tuli muuta kuormitusta ristäisten järjestelyiden muodossa. Uinti avovedessä alkoi mennä jo oikeaan suuntaan, vaikka toki matkaa tavoitevauhteihin, rentouteen ja liukuun on vielä.

Avovesiuintia oli 3 kpl ja yksi halliuinti, pääosin kevyttä kelailua, pisin siivu oli vain 2.7km. Tarkoitus olisi muutama vähän pidempi veto vielä tehdä ennen Frankkua. Pyörää oli Pirkan jälkeen tosi vähän, mutta ihan hyvin tuntui jo loppuviikosta olevan jaloissa potkua. Juoksuakin oli hyvin vähän, mutta sekin tuntuu ihan ok:lta. Tosin, en ole pitkään aikaan mitään pidempää siivua juossut, joten pieni arvoitushan tuo maratonmatka on.

Perjantaista eteenpäin ajatuksena on tehdä kolmen päivän välein joko Ironman-vauhtinen tai astetta kireempi yhdistelmäharjoitus kuitenkin siten, että kesto lyhenee koko ajan. Näin mennään siis kisaviikolle asti. Välipäivät sitten palautellaan tai levätään ja mausteeksi soppaan avovesiuintia niin paljon kun tuntuu järkevältä. Tähän alkuviikkoon vielä muutama terävä, lyhyt erillisharjoitus jokaiselle lajille.

Viikko 24 - Toteutunut

Ma Uinti 45min, kevyt
Ti Lepo
Ke ap Pyörä 45min, kevyt + ruskoja
Ke ip Uinti 45min (avovesi), kestävyys
To ip Uinti 1h (avovesi), kestävyys
To ip Juoksu 30min, kevyt + tekniikkaa, ruskoja
Pe Yhdistelmä 1h45 (Uinti 30min + Pyörä 1h + Juoksu 15min)
La Lepo
Su Juoksu 1h, aerk

Yhteensä 6h30

Viikko 25 - Suunnitelma

Ma Uinti 45min, kevyt
Ti ap Juoksu 1h, vk
Ti ip Uinti 45min (avovesi), vk & tekniikka
Ke Pyörä 1h30, pk + mäkivetoja
To Uinti 1h, kestävyys
Pe Yhdistelmä 3h (Uinti 50min + Pyörä 40min + Juoksu 90min)
La Pyörä 2h, kevyt
Su Uinti 45min

Yhteensä 11h

Brick

Voimarinteen huomiset skabat jää siis itsellä väliin ja tein edes jonkinlaisen yhdistelmätreenin tänään lohdutukseksi. Ajatuksena 30min uinti + 1h10 fillari + 20min juoksu. Uinti 200m pätkissä ja loppuun jokunen 100m pätkä ja suoraan vaihtoon. Yritin vaihdella vauhteja ja huomasin kellon avulla, että vauhti ei kyllä juurikaan muuttunut, vaikka yritystä oli pelissä enemmän. Sellaisella matkavauhtifiiliksellä mentiin nuo kakssataset 1:50/100m vauhtia aikalailla tarkalleen kaikki (eka vähän kovempaa), mutta kun yritin tuupata lisää vauhtia, niin kaveri vaan väsyi ja aika oli sama. Alkoi pääosin sentään mennä suoraan tuo uinti ja ajoittain tuntui jopa hyvältä ja liukuvan jopa. Josko tää tästä ja huomenna jos ehtisi illemmalla jonkun avovesisetin veistellä.

Nopea vauhto ja pyörän selkään. Tuuppasin aerobisella kynnyksellä Säijän suuntaan puoli tuntia ja takaisin. Jalat tuntuivat nyt ekaa kertaa omilta Pirkan jälkeen. Nostin ylämäkiosuuksilla hiukan sykettä ja watteja, niin kuin tietty kisassakin, mutta ehkä hiukan normaalia enemmän. Jokatapauksessa mittari tykkäsi tästä pyörittelystä ja keskisykkeillä 141 meni 35.1 km/h.

Tesoman hallin pihassa välitön jalkautuminen lenkkareihin ja järven kiertoa 15min verran, sen verran kireeksi meni taas aikataulut. Kokeilin juosta vähän napakammin tuon pätkän, sellaisella kynnysten puolivälin (mulla 155-160) tehoilla. Alla Kwickyt, joilla ajattelin IM-kisassakin juosta, eli ei ihan kevyintä mahdollista kalustoa, mutta ravikengät kuitenkin. Kokeilin muuten piruuttani myös Skinsin kisa-asua tänään ja erityisesti juoksu tuntui noissa kyllä sairaan hyvältä. Ja fiilishän näissä hommissa on joskus tärkeämpää kuin uskoiskaan. Ihan kivasti tossu liikahti tänäänkin, tykkään kyllä juosta tuota Tesomäjärven kiertolenkistä; pehmeä, tasainen alusta ja ei kuitenkaan liian monotoninen. Datat tänään juoksussa 157 syke ja 4:12/km vauhti.

Tsemppiä vaan kaikille Voimarinteeseen huomenna! Osallistujalista näyttää siltä, että hyvät kapinat on tulossa.

Competitionia ja avovettä

Tuuppasin tänään alle Continentalin Competitionit, kun ne on kuulemma niin sairaan hyvät. Ja kestävät. Tein vaan lyhyen 45min kinttujen tsekkauslenkin, joten sen perusteella nyt ei renkuista osaa sanoa vielä mitään. Kintuista sen sijaan osaa: pyörittelin kohtuu kevyttä ja koetin tuupata lyhyissa, 30s ruskoissa silloin tällöin enemmän watteja ja totesin palautumisen Pirkasta ja muista treeneistä olevan vielä kesken. Sen sijaan lähellä kotipihaa meinasi henki lähteä. Olin just tuuppaamassa yhtä harvoista ruskoista, eli vauhtia reilu 40kmh tyhjällä jalkakäytävällä. No eipä mitään, vastaan tuli tietä pitkin auto ja päättikin kääntyä pihaan juuri mun edestä jalkakäytävän yli. Siinä jalkakäytävän kohdalla kuski huomasi mut ja sai juuri auton pysähtymään jalkakäytävälle. Ehdin jo huutaa SAATANAAAA, kun olin ihan pomminvarma, että nyt osui ja tein vielä viimeisen epätoivoisen väistöliikkeen kerrostalon pihaan ja sain kuin sainkin juuri väistettyä auton keulan. Sen verran menin shokkiin, etten jäänyt ripittämään kuskia sen kummemmin, mutta eikähän se säikähtänyt itsekin jongin verran. Tarvii kyllä olla erityisesti noilla jalkakäytävillä varovainen, minimoida niillä ajaminen ja ajaa ne osuuden ihan hiipimällä. Kaatoja edelleen nolla, mutta niitähän on kahdenlaisia fillaristejä: niitä, jotka ovat pannuttaneet ja niitä, jotka tulevat pannuttamaan.

Tovin päästä Peten kanssa avoveteen kelailemaan. Ohjelmassa kevyt 2km kelailu Tesomajärvessä. Lämpötila vedessä oli kyllä jo kohdillaan ja uinti muutenkin nautinnollista. Mutta vauhti ei ole kyllä sinne päinkään. IM-tavoitevauhtia pystyin uimaan sellaisen 200m, suoraan jaksoin uida noin 1km ja loppu oli kohtuu väsynyttä käsien heiluttelua. Vauhti ei kyllä vauhtia huimannut ja jopa 2min/100m oli keskiarvona liikaa. Ei nyt toki huohotusvauhdilla mentykään, mutta silti tässä on hommia ihan riittävästi. Noh, hankalaa se avovesiuinti on ollut alussa minulle joka vuosi. Eikun huomenna uudestaan ja tarvii paloitella vähän tuota kelaussettiä osiin, niin ei tule ihan karmealla formilla uitua lopussa väsyneenä.

Viikko 23 - Kiekkorallia

Ihan hyvä treeniviikko, viimeinen ennen Frankkua, jossa voidaan puhua määrästä edes sivulauseessa. Mun mittakaavalla määrä tarkoittaa vajaa 14h ja siitäkin 6h Pirkassa. Viikon alku meni palautellessa edellisen viikon sunnuntain 4h IM-harjoituksesta. Tehollisestikin muutama hyvä setti tuli tehtyä: keskiviikon aerobisen kynnysvauhdin yhdistelmä ja perjantain anaerobisen kynnysvauhdin yhdistelmä. Päällimmäisenä ehkä kuitenkin mielessä uusien Envejen ajeluttaminen. En oo yhtäkään lenkkiä vielä alle 35 kmh ajellut, kun Envet tykkää, että niillä ajellaan kovaa.

Uintia ei ollut tällä viikolla yhtään kovaa, eikä myöskään kestävyyspuolella, vaan koetin hakea lyhyillä tekniikkapainotteisilla treeneillä formia ja rentoutta. En oikein osaa sanoa löytyikö sitä, ainakin uintiasento on edelleen huonossa hapessa. Tämä viikko mennäänkin avovesiuinti-teemalla, joten toivottavasti saan uintia haltuun tämän viikon aikana paremmin.

Fillaria tuli kasaan kolme hyvää treeniä: vajaa 2h IM-sykkeillä keskiviikkona 35.1 km/h, 15km tempo anaerobisella kynnyksellä perjantaina 38.7 km/h ja Pirkan Pyöräily (217km) vuorovetona 35.6 km/h. Aika raakaa lääkitystä tällaisille rimppakintuille, joten tämä viikko pitää palautella jalat ja huolella.

Juoksua ei ollut kuin pari kertaa, yksi tunnin pk-lenkki ja kaksi lyhyempää yhdistelmän osana, mutta juoksu tuntuu kyllä ihan hyvältä sekin ja vauhditkin alkaa napsahdella pikkuhiljaa kohdilleen.

Uinti siis tällä haavaa se murheenkryyni ja sitä olisi tällä viikolla tarkoitus ottaa haltuun. Muuten tämä viikko on speksattu todella kevyeksi, että saisi viime viikkojen rasitukset ravistettua pois ruhosta ja voisi aloittaa valmistelevat, terävemmät treenit. Sastamalan kapinat jää valitettavasti pois ohjelmasta, kun osui tyttären ristiäiset samalle päivälle ja mun olis kuulemma syytä olla paikalla.

Viikko 23 - Toteutunut

Ma Uinti 45min, kevyt
Ti Juoksu 1h, pk + ruskot
Ke Pyörä 1h50 + Juoksu 20min, IM-vauhdit
To Uinti 1h, 10x50 + 5x100 & tekniikkaa
Pe ap Uinti 45min, kevyt
Pe ip Pyörä 1h + Juoksu 30min
La Lepo
Su Pyörä 6h30, Pirkka

Yhteensä 13h40

Viikko 24 - Suunnitelma

Ma Uinti 45min
Ti Lepo
Ke Uinti 1h, avovesi
To ap Juoksu 30min, kevyt + ruskoja
To ip Uinti 45min, avovesi
Pe Yhdistelmä 2h, eri vauhteja
La Uinti 1h, avovesi
Su Pyörä 1h30, pk + ruskoja

Yhteensä 7h30

Pirkan Pyöräily lähti vähän lapasesta

Tänään olikin ohjelmassa taas kevyttä peruslenkkiä Pirkan Pyöräilyn (217km) merkeissä. Tai piti olla. Ihan kevyt lenkistä ei lopulta muodostunut. Meitähän oli kokoontunut taas melkoinen dream team kasaan, sillä olihan remmissä mukana minun lisäksi Tero, Pete, Ilmo, Teemu, Lasse, Mikko, Perttu ja Terhi. Teemanahan oli tällä kertaa "Kaveri jätetään", eli rengasrikon, nitkahduksen tai muun sellaisen sattuessa letka ei kun porskuttaa eteenpäin. Alkuperäinen ajatus oli tiputella kevyellä kengällä sellaista 34-35 kmh:n korvilla, 5min vedoilla.

Ensimmäiset tunnit ajeltiin pienessä sateessa ja sehän toikin pikantin mausteen kesämekossa liikkeelle lähteneen Annalan habitukseen. Hanskojakaan ei ollut TIETENKÄÄN käsissä, joten näppiote halvaantui heti alkuunsa. Sen verran totaalinen oli jäätyminen, että juomapullosta ei pystynyt puristamaan litkua pihalla, vaan sitä piti yrittää impata imemällä. Noh, onneksi nuin kylmällä kelillä nestettä meni tosi vähän. Ekat kilsat meni lievän vastaiseen vielä suhteellisen maltillisesti 33-35kmh vauhtia ja ohiteltiin ensimmäiset keskivauhtiryhmät vaivatta. Jossain 20-30km tienoilla vauhti alkoi vaivihkaa lähteä lapasesta ja Pete kun sai Lightweightin keulilla pyörimään, niin nopeusmittari näyttikin jo ihan jäätäviä lukemia (40-45kmh). Jossain näillä nurkilla Terhi ja Perttu sanoivatkin työsopimuksen irti ja letka sen kuin jyskytti menemään. Taisi olla Häijääntielle käännyttäessä joku yksittäinen taistelija, tippunut varmaan jostain ryhmästä, kun löi junan vyöryessä ohi pienempää pykälää silmään ja kiihdytti putkelta peesiin. Kaverin pahaksi onneksi Pete sattui olemaan tässä kohtaa keulilla ja laitamyötäisen avittamana, joten vauhti heilahtikin 50 kmh nurkille ja kaverista ei näkynyt enää pipoakaan. Vauhtihan pysyi ensimmäisellä 90km stintillä messevänä koko ajan ja ensimmäisellä taukopaikalla Komissa lihakeiton litkimisen lomassa todettiin keskivauhdiksi tähän asti 36.1 kmh. Mikko ja Lasse haistattivat pitkät jossain 70km tienoilla. Arviolta. En ole varma, kun ei uskaltanut paljoa taakse vilkuilla.

Hiukan ennen komia muuten huomattiin, että oltiinkin yllättäen koko Pirkan keulilla, vaikka lähdettiinkin takamatkalta. Noh, ei nyt jääty tätä mehustelemaan, sillä mikään kisahan tämä ei ole, vaan kurvattiin lihapatojen ääreen Komiin. Ja pian Stubb Kanuuna-adjutantteineen vilahtivatkin Komin ohi. Pikku palaveri Komissa ja sovittiin yhteistuumin, että tiputetaas vähän tempoa alaspäin, muuten tulee loppureissusta noutaja. Yeah, right! En tiedä uskoiko tuohon soppariin sitten kukaan, mutta menohan oli ihan samanlaista ja varsinkin kun kaarrettiin lyhyemmän Pirkan kanssa samalle lenkille, riistaa alkoi olla houkuttimena tiet täynnä. Ja sehän ei ainakaan vauhtia himmannut. Meitä oli tässä vaiheessa viiden porukka ja pari perskärpästä. Kuru kun alkoi lähestymään, niin muutamassa napakammassa mäessä alkoi tuntumaan kintereissä jo kammen pyöritys. Eikä ihan helppoa näyttänyt olevan muillakaan. Paitti Terolla. Vähän kävi sääliksi, ettei Terpalle nyt vaan tule liian kylmä tuossa kävelyvauhdissa. Seuraavaksi muljahtikin porukasta sitten Teemu, mutta ei omasta tahdostaan, vaan Tufon. Tämä taisi osua jonkun 20km ennen viimeistä taukopaikkaa, eli riittävän kaukana kuitenkin, että kelkkaan oli enää mahdoton päästä. Peteäkin taisi näillä nurkilla nousuissa hiukan puhalluttaa. Muroleen taukopaikalle parkkiin ja keskari näytti edelleen yli 36 kmh. Tämä stintti oli siis 70km pitkä. Murolessa murot ja keitot huiviin, pari epätoivoista puujalkaa ilmoille ja viimeinen reilu 50km pätkä jäljellä.

Hyvin pian tuli selväksi, että Annalan jalat jäi edelliselle taukopaikalle, sen verran vittumainen oli hinata persettä ylös mäkiä tuossa vaiheessa. Ja yhtään ei auttanut asiaa, että vastapalloon puhalteli ikävähkö puhuri. Jotenkin sain nämä mäkiosuudet rimpuiltua mukana, mutta tasamaaosuudella sitten alkoi rimppakintut edes jollain lailla toimia. Eihän se meno nyt tietenkään enää freesiä ollut ja vastatuuli tiputti vauhtia tuntuvasti, mutta ei nyt ihan kävelyksikään mennyt. Yritettiin droppia hiukan estää rajoittamalla vaihtovuorot kahteen minuuttiin. Viimeinen pätkä muuten menikin jo ilman sadetta ja maalissahan hymyili koko päivän kateissa ollut aurinkokin täydeltä terältä. Viimeisellä siivulla taisi olla Terolla ainoana enää riittävästi potkua reisissä, sen verran vakuuttavaa oli mankelointi vielä tässäkin. Me muut vedettiin sen mitä pystyttiin ja sehän ei paljoa ole se. Lopulta kuitenkin Hakametsän pyhättö oli klyyvarin edessä. Ajoaikaa näytti tulleen tällä kertaa 6h1min, keskari 35.6 kmh ja mittaa 214km. Sykemittari mulla näytti mitä sattuu ekat 70km, joten siitä nyt ei osaa sanoa mitään. Sen voi kuitenkin kertoa, että ihan palauttava lenkki tämä ei ollut. Kiitoksia dream teamille, kaikki taisivat päästä lopulta loppuun asti, tosin toisilla dramatiikkaa vähän enempi kuin muilla. Mitenkähän helvetissä tästä sitten palautuu?

Skins

Tänään kipattiin eilen esitellyt Envet kyytiin, sen verran vakuuttavaa oli kyyti. Ja eilen tulikin uutta pakettia taas postista. Sen verran tykästynyt olen ollut Skins kompressio-juoksuhousuihin, että oli ihan pakko tilata kaveriksi pitkähihainen juoksupaita ja tietty kaksiosainen kisa-asu. Ja kaupan päälle heavy-shoppaaja sai tyylikkään treenikassin, joka tulee ihan tarpeeseen sekin. Halpaahan tuo oli taas kuin saippua, joten katellaan sitten taas seuraavan Visa-laskun aikaan ilmeitä peilistä. Kisa-asuahan, siis kaksiosaista, mulla ei ollutkaan, joten näillä vedellään sitten Frankuissa. Hiukan mietin tuota mustanpuhuvaa väriä, mutta ihan niin kovissa hellekisoissa en tule lähiaikoina kisaamaan, että tuo voisi muodostua ongelmaksi. Eiköhän se ruho piiputa jostain muusta syystä kuitenkin ensimmäisenä. Ihan kuriositeettinä mainittakoon, että olipa kiva ostaa pitkästä aikaa S-koon vermeitä, sen verran kireellä koolla Skins näitä virittelee. Ja siltikään en pärjää Güntherille, joka osti saman firman asun viime vuonna ja päätyi housuissa XS-osastolle. Mutta onhan Güntherillä kireet pararat, että sikäli. Uskaltaiskohan sitä kokeilla vähän lyhyttä tempoyhdistelmää huomenna ikäänkuin Pirkan pyöräilyn kurjuuden maksimoinniksi? Cervelo Enveineen tulee huomenna huollosta ja kelit näyttäis olevan kohdillaan, joten vähän kyllä polttelisi ...

Enve

Löin tänään Signaturen Samulta testiin saadut Envet (Enve SES 8.9, http://www.enve.com/wheels/road/8.9.aspx). Enve ei ole Suomessa vielä kauhean tunnettu merkki, mutta profiililtaan, mitoiltaan ja hintaluokaltaan liikuttavan lähellä Zipp 808 - kiekkoparia. Erikoisemman Enveistä tekee se, että etukiekko on hieman pulleampi (26 mm etu ja 24 mm takakiekko 8.9-kiekkoparissa) ja profiili on takana hiukan syvempi kuin edessä (85mm ja 95mm). Tällä pyritään siihen, että etukiekko ei olisi kauhean tuuliherkkä ja takakiekossa syvemmästä profiilista on enempi hyötyä aerodynamiikassa. Tuubeista eteen lyötiin Tufon Elite Jet (160g, 20mm) ja taakse Tufon Elite Pulse (22mm). Enve 8.9 on uusin tulokas, joka tuli vasta juuri karvalakkikansan saataville viime viikolla. Timo Bracht ehti toki saada oman kiekkoparin pöydän alta jo viime vuonna ja voitti IM Australian ja oli Hawaiilla viides, joten ihan paskat kiekot ei voi olla kyseessä ja tuntuu sietävän myös Hawaiin tuuliolosuhteita. Linkin takaa löytyy myös Enven OMIA tuulitunnelitestejä, joissa omien tuotteiden lisäksi on lyöty muutamia kilpailijan kiekkoja myös valikoituihin frameihin kiinni. Testien mukaan Enve 8.9 hakkaa aerodynaamisuudessa jopa nopeimmiksi pidetyt Zipp 808:t. Edelleen pitää muistaa, että kyseessä firman omat testit. Puolueettomia testiä ei ole näkynyt, ei kuulunut.

Nonniin, ajatuksena tänään oli rullailla tuttu Säijän lenkki (n. 60km) IM-sykkeillä ja tunnustella miten ajettava etukiekko on ja tutkailla vähän dataa lenkin jälkeen. Valitettavasti ekasta polkaisusta lähtien kävi selväksi, että ihan ei ole jalat nyt freesin ja palautuneet sunnuntain vedosta. Tai sitten on jotain muitakin syitä mukana, kuten vähäiset yöunet ja muuta tekosyy paskaa. Faktahan on se, että äijä on niin paskassa tikissä, ettei edes kolmessa päivässä palaudu pikku ulkoilusta. No, tunne oli siis erityisesti lievässä vastatuuliosuudessa vähän nihkeää ja ylämäkiosuudet hiukan enemmän nihkeää. Nopeilla osuuksilla Envet pääsivätkin sitten osoittamaan vahvuutensa ja ne pätkät tuli suhteessa kyllä selkeästi kovempaa kuin tähän asti ajetuilla kiekkoseteillä. Muutamassa kohdassa vähän tuuli nappasi kiinni, mutta ne eivät olleet sellaisia teräviä nyppäyksiä, vaan aika loivia ja mietoja lyöntejä ja ihan hyvin pystyi jatkamaan matkaa aerossa. Tänään tosin oli leudot tuuletkin (4m/s), joten sikäli ihan kunnon stabiilisuustestiin eivät tänään joutuneet.Normaalisti kellottelen IM-sykkeillä tällä suht tasaisella lenkillä 34 km/h tuntumaan ja tänään meni 139 keskisykkeillä 35.1 km/h. Joten, kyllähän Envet toimii tosi hyvin, kun tämän päivän suht väsyneellä habituksella saa kaivettua 1km/h lisää nopeutta. Sitähän ei tiedä erkkikään kuinka lujaa sitten esimerkiksi Zipp 808:t kulkisi tällä reitillä Annalan alla.

Joten ihan positiivinen kokemushan tämä lopulta oli, pientä säätövaraa huomasin vielä setupissa lenkin jälkeen, joten tarvii nyt miettiä pitäisikö näihin tarttua vai jotain muuta. Jotkut kiekothan tässä on hommattava, kun vanhat F5:t tuli myytyä jo jokunen kuukausi sitten.

Perään juoksin vielä 20min 4:47/km, keskisyke 146. Hyvältä tuntui juoksukin edelleen, mutta jalat väsyneet. Onneksi pääsee huomenna hierontaan.

Aih, tärkein juttu jäi melkein mainitsematta, elikkäs leiska. Niin kuin kuvasta näkyy, niin sillä saralla ei ole valittamista, kyllähän tuon kuvan tuijottelu monet pornosaitit voittaa.

Viikko 22 - Uinti kyntää

Tällä viikolla pääsi taas välillä vähän treenin makuun ja viime aikojen vähäisempi treenailu toi ainakin tullessaan sen, että jalat olivat freesissä kunnossa, mutta tuntuma uintiin todella huono. Kasaan sain 13h, vaikkei viikonlopun kelit ei olleetkaan ihan unelmat. Avoveteen pitäisi kyllä päästä kunnolla mahdollisimman pian. Lauantaina olisi tarkoitus taas kokeilla Tesomajärveä.

Uinti siis on ottanut takapakkia viime viikkoina ihan kiitettävästi. Erityisesti uintiasento on jotain aivan surkeaa tällä hetkellä, eli jalat raapii maata. Jos jollakulla on jotain kikkoja millä saa oikeita vatsa/selkälihasarsenaalia aktivoitua, että saa persettä pintaan ja jalkoja korkeammalle, niin olisin ikuisesti kiitollinen. Olen vähän niin kuin umpikujassa tällä haavaa. Tarvii nyt palata jokatapauksessa uinnissa perusasioiden äärelle, eli tekniikkaa ja lyhyitä siivuja, että saa uinnin edes jollain lailla kuosiin. Ja avovesiuinti on toinen mikä pitää saada käyntiin pian, kun se tuntui ainakin ensimmäisillä yrityksillä vähän oudolta.

Fillari tuntui tällä viikolla perusvahvalta ja mittaristokin näytti ihan hyvälle. Eli peruslenkkivauhti ja IM-vauhti näyttää ja tuntuu ihan hyvältä.

Juoksu tuntui pitkästä aikaa tosi hyvältä ja 5min/km-vauhti IM-matkalla tuntuu taas ihan mahdolliselta. Syykin taitaa löytyä puntarista, kun hokasin, että oli huomaamatta lähtenyt pari kiloa pois. Pitää vaan nyt tarkkailla, ettei tuo ravintopuoli jää liian vähäiselle tässä hektisessä arjessa.

Tämä viikko vielä vähän isommalla määrällä, lähinnä sunnuntain Pirkan pyöräilyn ansiosta ja sitten aloitetaan pikku hiljaa tiputtaa määriä ja lisätä 2-3 päivän välein terävempiä treenejä, jos saisi vielä muutaman pykälän kuntoa ylöspäin.

Viikko 22 - Toteutunut

Ma Uinti 40min, kevyt
Ti Pyörä 3h30, mäkinen pitkis
Ke Juoksu 1h50, puolipitkis ja lopussa 4km IM-vauhtia
To Uinti 1h30, kestävyys
Pe Lepo
La ap Uinti 1h20, kestävyys
La ip Juoksu 45min, vk
Su Yhdistelmä 3h40, IM vauhti (Uinti 15min + Pyörä 3h + Juoksu 25min)

Yhteensä 13h

Viikko 23 - Suunnitelma

Ma Uinti 45min, kevyt
Ti Juoksu 1h, pk + ruskot
Ke ap Uinti 45min, kevyt
Ke ip Pyörä 1h50 + Juoksu 20min
To Uinti 1h30 + Lihaskunto 30min
Pe Lepo
La Uinti 1h, avovesi
Su Pyörä 6h + juoksu 20min

Yhteensä 14h

IM-treeneissä

Tänään oli tarkoitus ahistaa tuttua miestä pidemmällä kaavalla ja salakavalan hiipuvasti. Tarkoitus tehdä yhdistelmä 30min uinti + 3h fillari + 30min juoksu Ironman-vauhdeilla. Nooh, ei nyt ihan nuin mennyt, mutta ei kauaskaan jäänyt.

Ihan ensteks suunnistettiin Peten ja Juuson kanssa Tesomajärven "jäälle". Sen verran kylmää oli nimittäin kyyti, etten ihmettelisi vaikka olisi järvi ollut joistain kohdista vielä umpijäässä. Sukeltelijat naureskelivat kuivapuvuissaan partoihinsa ja vastasivat "7 astetta ainakin tässä", kun kyseltiin kuinka lämmintä vesi oikein onkaan. Itse sen sijaan räkätin kaksinkerroin, kun huomattiin laiturilla, että Pete oli unohtanut sykepantansa kotion. Nooh siinä uinnin jälkeen laiturilla värjötellessäni huomasin, että ihan sama peli oli käynyt itsellenikin. Uinti jäi tänään vartin pituiseksi, oli nimittäin ainakin itselleni niin kylmää, ettei siitä tullut yhtään mitään. Hengitys salpaantui ja kylmä kangisti kaverin ihan jäykäksi. Ei kyllä mennyt oma uinti kauhean monta metriä suoraan tänään.



Eipä siinä, kumipuku pois ja pyörän päälle. Suunnistettiin Säijän suuntaan ja jyskyteltiin Peten kanssa kunnon peesiväleillä Säijää ees ja taas. Oli aika napakka tuuli, sellainen 7-8 m/s, mutta ei tietenkään alkuunkaan samanlainen helvetti kuin eilen. Lisäksi aika-ajoin ropissut sade antoi pikantin mausteen Suomen suveen. Sykemittariahan mulla ei ollut, joten vetelin tunteella menemään ja kohtuu hyvin saikin pidettyä homman näpeissä. Viimeinen vastatuuliosuus tuli sotkettua ehkä aavistuksen verran liian kovilla wateilla näille ripakintuille ja viimeinen tunti tuntuikin jo vähän jaloissa, sekä heti vastatuuliosuuden jälkeen myös alaselässä. Jälkimmäinen onneksi hellitti, kun pääsi taas pyörittelemään myötäiseen. Viimeisessä "Leukun" nousussa Pete pisti vähän enemmän watteja peliin ja jäin kuin eno veneestä ja rullailtiin loppu vähän pidemmillä väleillä Tesomalle. Ihan hyvät keskivauhdit sain kuitenkin tuolle 3h-mankeloinnille kasaan kohtuu ikävästä tuulesta huolimatta, eli 33.8 km/h.


Tesoman uimahallin pihassa olikin sitten uitetut koirat koolla, kun vettä sattui tulemaan tuohon kohtaan vähän reippaammin. No ei muuta kuin pyörä autoon, lenkkarit alle ja järveä kiertämään. Kireistä aikatauluista johtuen ehdin juosta vain reilun 20min ja Pete jäi vielä ikuiseen luuppiin kiertämään. Pitääpä soittaa, joko se on tajunnut lopettaa. Jokatapauksessa juoksu oli vieläkin positiivisempi kokemus, sillä kohtuu väsyneistä jaloista huolimatta juoksu tuntui tänään jostain syystä helpolta 4:45 kilsavauhti oli tosi helpon oloista jolkottelua. No niinhän tuollainen mateluvauhti tietysti pitäisi ollakin, naureskelee varmasti Mister J, mutta meikäläisen reserveillä tuo oli posari. Juoksun keskariksi summautui lopulta 4:52/km.


Tällainen setti tällä kertaa. Nyt ihmetelläänkin jalat kohti kattoa ja maha täynnä anopin lihapataa, että kuinkahan nopeasti tällainen liimatehtaalle valmis koni tästä palautuu? Tulee muuten mielenkiintoinen Hawaii-mittelö tänä vuonna. Raelertin veljeksethän on nakutelleet kovia lukuja tauluun pitkin kevättä. Crowie tikkasi alle 8h Melbournessa ja viime yönä Lance, tuo Texasin saatana niputti Hawaiin puolikkaalla reittiennätystä pataan minuuttitolkulla (3.50) ja Macca, tuo Aussi-perkele, jäi maan olympiajunasta ja lunasti viime yönä lipun Konaan IM Cairnsissa. Maccahan aloitti mm. Lancen henkisen hiostamisen jo aiemmin viikolla.