Eilisen hapottelujuoksun nujertaman tämän päivän epistola koostui aamu-uinnista, iltauinnista ja niiden välillä olevasta hieronnasta (jalat). Eli ihan rehellinen sandwich.Aamulla ei tullut kuuhoiltua mitään ihmeellistä, hyvä kun saan yleensä silmät auki tuohon aikaan jo lopputreenistä. Pientä väsymystä ripakinttuakselilla havaittavissa, mutta se nyt ei juurikaan noin kevyessä kelailussa ja tekniikkailoittelussa haitannut.
Hieronta paljastikin sen karun totuuden, missä jamassa nuo kapulat ovat. Eipä löytynyt osastoa, joka EI olisi kireenä. Tarviipa ottaa vähän tiheenpää tuota hierontakorttia käyttöön. Eikä pahitteeksi olisi välillä rokottaa rautakangen notkeaa yläkroppaakin samoissa merkeissä.
Iltauintina sitten astetta kovempaa kyytiä Tapsan kanssa. Alkuun tekniikkaa normaaline temppuineen, eli käden laahausta, ketsuppia, potkuja laudalla, yhden käden uintia ja kiihdytyksiä. Pääsettinä sitten 5x100m ensin 15s palautuksella. Tarkoitus oli lusikoida 1.50:een nuo satkut, mutta hiukan karkasi lapasesta sarjan ollen: 1.44, 1.47, 1.46, 1.45, 1.42. Väliin 100m palauttavaa ja sit toinen 5x100m 10s palautuksella lätt & pull -apuvälinein. Tarkoitus oli ajaa 1.40:een nämä, mutta tuo edellisen sarjan mopon keuliminen kyllä tuntui. Sarja: 1.41, 1.42, 1.44, 1.43, 1.44. Ei ollut helppoa enää, ei. Loppuun vielä kokeiltiin 25m (lähtö alhaalta), eikä tosiaan lähtenyt: 17,8s.
Joten, jotain toipumista uintirintamalla ja vauhtia alkoi taas olla. Ei ole vielä kuitenkaan niin rentoa ja liukuvaa kuin haluaisin. Malttia. Päivän paras uutinen oli kuitenkin Tapsan vertyminen uinnissa jo entiselleen pommin jälkeen. Lättärisarjoissa jäin jo pari sekkaa jälkeen. Kyllä se Gynther sieltä siis taas tulee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti