tiistai 20. joulukuuta 2011

Puolimaileri jumalan armosta

No ei nyt ihan. Tänään kuitenkin oli tarkoitus maistella vähän happoja ja kellottaa 1000m juoksutreenin ohessa. Suunnistin siis illalla taas Pirkkahalliin, kun tällaisilla keleillä pihalla ei päivystä Erkkikään. Oltiin sovittu J. Niemelän ja Haaviston kanssa "leikkimielisestä" otatannasta ja onneksi tänään tuntui kapulat taas olevan jo lähtiessä pitkästä aikaa freesit.

Alle puoli tuntia alkulämpöjä, mukana tekniikka-drillejä ja lyhkäisiä vetoja, josko sais ruhon edes jotenkuten auki. Haavisto ilmoittelikin jo etukäteen, että kintut ei tällaiseen iloitteluun tänään taivu, joten kyyristyttiin Jarin kanssa starttiviivalle kahdestaan. Tarkoitus oli, että Jari alkaa nakuttelemaan 18s satasia alusta lähtien ja tehdään siitä sitten hiipuva loppu, kun alkaa äijät kangistua. 18s/100m vauhti kalibroitiin yhdellä satasen kellotuksella etupeltoon. Joten aika helppoa vai mitä? Ja vitut. Toteutus vielä puuttui.

Ja eikun matkaan. Ensimmäinen satanen rennosti ja helposti. 16s kuului kellomiehen kimakka ääni. Oho. Mulla tais olla n. 17s. Eka kierros pysyin suhteellisen hyvin peesissä ja 400m taittui minulla aikaan 73s ihan Jarin tuntumassa. Seuraavalla rundilla alkoi jo hiukan askel painaa ja aloin tasaisen tappavasti tippua veturin kelkasta. 700m tuli täyteen ajassa 2.14, noin 4s päässä Jarin selästä. Happoa alkoi muodostumaan jo mukavasti. Mutta ei, ei mitään jäykistymistä tuntunut edelleenkään. Yritin kiristää vauhtia vielä viimeisellä kierroksella, mutta eipä tainnut kiihtyä kuin äijä, vauhti tuskin. Aivan niin kuin veturin selkä ei kuitenkaan loittonisi enempää, vai saavuttaisinko jopa aavistuksen? Loppu satanen tunnelinäöllä maaliin ja aika: 3.13. Oho! Positiivinen yllätyshän tämä, eikä tuntunut niin pahalta kuin kuvittelin. Jäin Jarille 3s, joten ei se saavuttaminen ollut ihan pelkkää illuusiota.

Valitettavasti en saanut maaliviivalla laattaa tulemaan, vaikka vähän lupailinkin etukäteen, mutta kyykkäsin kyllä kohtuu syvään. Ja kaksinkerroin. Ja yksin taas noin tunnin juoksun päälle,puolet siitä loppuverran aikana. Pakko nää hapot on jotenkin poistaa, muuten ei tuu huomisesta treenistä mitään. Onneksi on hieronta huomenna. Ja uintia aamuin illoin. Josko nuilla sais loput hapot poies.

Nyt vaan pidetään, että tämä nopeus vähintäänkin saadaan säilymään kevään mittaan vaikka kuvioon tulee enempi myös Ironman-tyyppistä reeniä.

Ei kommentteja: