Onhan tässä taas kaikenlaista ehtinyt puuhailla. Alkaa tuo poolilla lepuuttelu sen verran närästämään, että saturaatiopiste siinä lajissa lienee saavutettu. Senpä takia, kaikenlaista pikku puuhastelua ollaan suunniteltu ripotellen pitkin viikkoa. Käytiin muunmuassa eilen Perugiassa, joka ei ollut mitenkän hullumman oloinen kaupunki. Yllättäen vaan siellä sattuikin olemaan juuri nyt vuoden päätapahtuma, eli suklaafestarit. No vanha kaupunkihan oli ammuttu täyteen erilaisia suklaakojuja ja ihmisiä, jotka olivat ihan sekaisin suklaasta, siis lapsista vaareihin. En usko, että toimisi härmässä, mutta eipä voi olla varma.
Ketjuja on pidetty kohtuu kireellä sitten Firenzessä saapumisen. Torstaina ehdin vihdoin käydä kiertämässä Chiantin kierroksen kokonaan, joka vaati tasan tarkkaan sen 3h30. Pidempiä lenkkejä ei oikein saa mahdutettua aamuohjelmistoon ja noissakin alkaa olla jo tekemistä, kun joinain aamuina on jo vähän liian vilpoinen. Perjantaina sitten kiersin tutun vajaan 3h vuoristolenkin, jossa noustiin kolme kertaa tonniin ja heti takas. Sieltä on tuo yllä oleva kuvakin, joka on siis tuolta vastakkaiselta rinteeltä meidän kämpiltä katsottuna ja kuvassa kotikylä Castiglion Fiorentino ja vähän sitä laaksoakin. Lauantaina maltillisemmat määrät ja juosten vaihteeksi, aamusta 1h30 ja illasta vajaa tunti vk:ta. Hiukan oli kiireinen päivä ja lähes koko ajan jalkojen päällä, kun välissä käytiin Perugiassa, ja pohkeet siitä hiukan riemastuivat.
Tänään kävinkin sitten tuolla etelän suunnassa ensimmäistä kertaa ja tuli muuten aivan pirusti kippurasarvisia porukoita vastaan, olihan tänään sunnuntai ja aurinkoinen keli aamusta alkaen. Sattui muuten yllättävä tilanne lenkillä tänään, kun survoin rintarottingilla aavistuksen reipasta vauhtia sellaisen kymmenen hengen fillariryppään ohi. No sieltähän singahti yksi kaveri samantien vanaveteen ja rinnalle kyselemään. Aluksi papatti italiaksi ja sitten auttavasti englanniksi. Kyseli ovaalirattaistani ja muistakin pikku tilpehööreistä, joita Samun pajalla on Cerveloon liimailtu. Yritin siinä vaivihkaa hivuttaa vauhtia koko ajan, mutta kaverilla vaan suu kävi, eikä oikein käynyt edes tummumaan. Ajattelin, että ompas erikoinen juttu, perkele, kun tuutattiin lopussa silti reilua neljääkymppiä tasaisella. No hetken päästi selvis, että jannu olikin Liquigasin rosterissa. Tallissahan on mm. Basso, Nibali ja Sagan, eli kyseessä Italian kovin ammattilaistalli. Ei olisi tainnut ihan Annalan vetoon siis tuo jannu tummua vaikka olisi mitä tehnyt. Näppäsin muuten samaiselta lenkiltä tuon vieressä olevan kuvan samalla kun nakertelin kinder-patukkaa välipalaksi.
Tänään päivällä kelailin vaihteeksi tuossa omassa altaassa puolisen tuntia ja yllättävän hyvin tarkeni. Eilen mitattiin altaan lämpötilaksi 18 astetta, joten "aavistuksen" vähemmän kuin Kalevassa. Tuon jälkeen olikin hetken syväjäässä, vaikka aurinko paahtoi ihan tuntuvasti. Illalla jos ehtisi jossain välissä vielä venytellä ja pientä narujumppaa. Tänään on vaan mun kokkausvuoro, joten saas nähdä ehtiikö. Ja safkana tietty mun suosikki katkarapuja appelsiini-chilikastikkeessa:
http://www.ruokala.net/resepti/katkaravut-appelsiini-chilikastikkeessa-1
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti