Tänään on vihdoin kauden kovin kisa ovella, eli Hawaiin Ironman Kailua Konalla. Itsellä Kona-kiima alkaa jo äityä sietämättömäksi enkä voisi olla enempää valmis illan ja yön penkkiurheiluun. Luvassa on tällä kertaa todella tasaväkinen vääntö sekä miehissä ja naisissa, joten onkin paikallaan omien ennakkosuosikkieni (ei välttämättä suosikkieni) lista ainakin kolmen kärjen osalta.
Miehet
Vaikka Aleksanteri näyttää taas paperilla
vahvimmalta, jotenkin on sellainen orastava kutina tuolla alapäässä, että tänä
vuonne se ei tätä vie. Raelertti ei oo ollut kauhean
vakuuttava ja vähän epäonninenkin (naamapannut Frankussa), joten nyt taitaa
olla just sopivasti hampaankolossa Konaa varten. Kienle sekoittaa pakkaa
varmasti vahvalla ajollaan ja Macca pyrkii varmasti veljeilemään taas tämän kaverin kanssa, mutta kummankaan jannun perse ei kestä maaliin asti. Maccalla
suattaa juoksuvauhti olla lyhyempien matkojen fokuksen takia yllättävän kovassa
tikissä. Tekisi mieli ottaa jokeriksi ekakertalaisen Hawaiilla, eli Jordan
Rapp, voitti tänä vuonna sekä IM Texasin, että IM New York Cityn. Mutta ei
sittenkään. Rasmukselle toivoisi menestystä ja Timo Bracht Enveillä podiumilla
olisi hieno juttu, mutta ei vaan usko riitä näihin.
1. Andy Raelert
2. Craig Alexander
3. The Macca
Naiset
Tää on vieläkin tasaisempi nippu.
Perstuntuma on se, että Cervelolla tää viedään (Steffen, Rakel ”Liekki” Joyce,
Ellis). Saas nähdä onko Carfrae saanut munamankeliinsa mitään parannusta viime
vuosista, kun siihen on ainakin panostettu, juoksuhan onkin jo priimaa. Leanda
Cave on ollut tänä vuonna jäätävässä tikissä, erityisesti puolikkailla (voitti
mm. MM-kultaa), mutta ihan niin kova jätkä hän ei ole, että voisi veistellä
tuplat tänävuonna. Pallilla kuitenkin. Rakel Liekki on myös kova, mutta
sairastellut tällä viikolla ja juoksu ei riitä. Perseen alla on P5, joten
fillaribaanalla kyyti piisaa, ei siinä tarvii olla edes iskussa noilla
kalustoilla ;)
1. Caroline Steffen
2. Mirinda Carfrae
3. Leanda Cave
Eilen aamulla tuo ennustettu vesisade äityi sen verran kovaksi, että käänsin aamulla kermaisen perseeni kohti sateen rapistelemaa ikkunaa ja jatkoin uniani. Päivä hiippailtiinkin Siennassa ja tykkäsin kyllä kovasti. Kaupunki on rakennettu seitsemälle kukkulalle, niin kuin Rooma, joten korkeuseroja riittää. Illalla sitten kun tultiin takaisin, ehdin juuri ja juuri riipaista 5km punaisella, verroineen. Täytyy kyllä sanoa, että on sitten jonkinmoinen savotta edessä, jos meinaa päästä ensi kesän kynnyksellä alle 19min, jonka löin vittuillakseni tavoitteeksi. Sykejumia ei ollut havaittavissa ja jalatkin tuntuivat suht freeseiltä kevyen alkuviikon ansiosta, mutta ne kintut ei vaan nyt liiku kovinkaan nopeasti. Varmasti isoja osasyyllisiä on tämä mulle kohtalaisen korkea fillarimäärän mättö täällä ja vielä kaupan päälle reippaiden mäkien reipas määräjyystö. No, selitykset sikseen ja kostohenki päälle. Seuraava kellotus Teivocupissa 17.11, jos nyt ei mitään ihmeellistä menoa satu tai pääkallokeli.
Aamusella kävin vielä ottamassa kolmen tunnin annoksen Cerveloa tämän illan kisaa fiilistellen. Vielä huomenna ja maanantaina jonkinlaiset määrämätöt, sitten taas pari päivää kevyempää, kun mennään pariksi yöksi Firenzeen ihmettelemään. Tsemppiä myös suomalaisille Big Islandille, eli Hurula, Inkinen ja Mäkeläinen. Attaaaaaack!: http://www.youtube.com/watch?v=olILVp-J7Y8
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti