Hapokasta, sano kettu pihlajamarjoista

Sen verran on tullut tällä viikolla vedettyä lonkkaa, että tänään alkoi jo olla vetelä olo ruhossa. Sehän tarkoitti vaan yhtä asiaa; lorvikatari oli savustettava pihalle. Hyvä keino siihen on 5km maximirypistys, jonka joutui tällä kertaa suorittamaan ilman numerolapun raiskausta tuolla Saarenmaantiellä. Mukaan lähti onneksi Vara-Günther Juuso, Tapsan loistaessa poissaolollaan, joten ei tarvinnut ihan yksin ahistaa.

Alkuun 5km verraa ja samalla mitattiin Garminin mittanauhalla kisareitti sopimoilleen kuntoon. Saatiin mitattua suht tasainen reitti, kaksi sellaista loivempaa mäkeä osui matkalle ja jalkakäytävä täysin sula. Jalat tuntui kyllä freeseiltä levon jälkeen ja polvivammakin oli kadonnut 3 päivän buranakuurilla hevon kuikkaan. Verran jälkeen muutamat tekniikka-neppailut ja eikun oranssia jalkaan.

Ensimmäinen kilsa, "yllättäen" taas lapasesta, se napsahti 3.47, seuraavaan pientä tasoittelua vauhdissa, mutta sekin meni pieneen alamäkeen 3.52 ja tässä vaiheessa syke naputteli jo 180:ssa. Ajattelin (lue: toivoin), että sykkeet vaan on vähän herkässä kevyemmän viikon takia ja painoin kädet ristissä etiäpäin. Käännöspaikalla vilkaisin kelloa ja se näytti jotain 9.40 paikkeilla, mutta heti kärkeen paluumatkalla pikku töyssy, joka hidasti kilsavauhtia selkeästi: 4.05 ja alkoi jo jaloissa painaa. Neljäs kilsa olikin sitten aika happamia metrejä ja nitkahdin viimeisessä mäessä täysin. Laattakin kävi jo suupielissä kurkkaamassa tuossa kohtaa ja tiesin, että rämpimiseksi menee. Neljäs kilsa 4.08. Viimeisen kilsan sain vielä puristettua väkisin 4.00 ja sain kuin sainkin puristettua enkan alle 20min, siis 19.52. Ihan jees tuo siis oli, mutta on se perkele kun tuota ekaa kilsaa ei osaa passailla, vaan aina siitä saa kärsiä puolivälin jälkeen. Nooh, seuraavalla kertaa vähän kovempaa.

Pienen huohotuksen jälkeen löntysteltiin Juuson kanssa jokunen kilsa palauttelua ja hiippailin vielä perään Kalevaan kellumaan 45min ajaksi. Ihan hyvä setti ja ehkä nuita happoja sai vähän poistettua, kun pitäisi pystyä survomaan kunnon settiä nyt vajaa pari viikkoa.