Flirttailua perätilan kanssa

Toinenkin viikko määrämättöä ja vähän tehojakin takana. Kroppa natisee liitoksistaan, mutta pysyy kasassa. Määrää tuli 8 päivän stintille 17,5h ja tehojakin jokunen, sekä kliimaksina 7h treeni loppuun IM-tehoilla.

Alkuviikko (ma-ti) meni siis palautellessa edellisestä viikosta ja keskiviikkona sitten kokeilin rykäistä vähän kovempaa, eli kova fillari alle ja sitten R5 (5km) testijuoksu perään niin lujaa kuin lähtee. No ei lähtenyt. Jalat oli yllättäen ensi metristä alkaen ihan soseessa ja tuntui, ettei saa liikuteltua jalkoja edes kauhean nopeasti. Sykkeetkin nakutteli aika reippaita lukemia. Sain kuitenkin roikoteltua edes jonkinlaisen tuloksen Kimmon peesissä jojotellen ja jostain vielä kaivoin loppukiri-vaihteen loppuun. Aika oli 19.49, mutta tuo reittihän on reilusti alimittainen. Ilmeisesti tästä keskiviikosta meni reidet niin jöötiin, että vielä lauantainakin kun kokeilin puolen tunnin uinnin päälle Murhiksen tempoa (21km), jaloista (erityisesti etureidet ihan tiltissä) ei löytynyt vielä mitään ja vauhtikin sen mukaista, eli masentavan hidasta.

Loppuun sain kuitenkin vielä palauteltua jalat vielä sellaiseen kuntoon, että sarjan viimeinen treeni meni ihan hyvin. Ensiksi 4x700m avovesiuintia Vihnuksella minuutin palautuksella ja uinti tuntui pitkästä aikaa vähän paremmalle. Ei nyt ihan samaan malliin ollut ruho plaanissa kun kuvan Stingray, mutta ihan tyydyttävää vauhtia. Pikkasen tuli viimeisellä stintillä väsy. Perään 4h fillari vaatesulkeisten jälkeen ja jalat tuntuivat jo ihan hyviltä. Ihan samalla lailla en kuitenkaan saa tällä hetkellä voimaa taakse kuin Joroisten aikaa, ehkä panostus juoksuun näkyy tässä hiukan. Tämän jälkeen parin tunnin ruokatauko ja vielä loppuun 2h juoksu aerobisella kynnyksellä. Eihän ne jalat nyt mitkään tuoreet olleet, eikä se lopussa kivalta enää tuntunut, mutta suhteellisen helposti meni vielä 25km alle 5min km-vauhtia.

Alkuviikko onkin nyt sitten puhalleltu muniin, imuroitu safkaa naamariin sen mitä ehtii ja palauteltu. Tämä viikko siis tarkoitus ottaa hyvin kevyesti ja seuraavat kaksi viikkoa sitten terävää settiä, jolla toivottavasti ainakin fillari saadaan takaisin keskikesän tasolle.

Kovvoo hommoo

Noniin, tämä viikko on yritetty rypistää vähän treeniäkin ja olo ruhossa oli tänään juoksulenkillä jo vähän sellainen, notta muutaman päivän voisi vaikka palautellakin.

Määrää tuli pikkasen vajaa 16h, joka sekin on harvinaista herkkua mulle tälle vuotta ja lisäksi tehoja ja kohtuu rasittavia treenejä oli mukana riittävä määrä. Tiistai-iltana kävin töiden jälkeen rempomassa 4x2000 Hervannan kentällä. Ekat 3 kappaletta vk:lla ja viimeinen IM-vauhdilla. Pikkasen oli nihkeen tuntuista, vaan ei katastrofaalista, mutta ilmeisesti piirun verran liian kovaa tuli juostua, koska 5min/km (viimeinen) tuntui yllättävän raskaalta. Vk-osuuden vauhdit 4:05-4:15 välillä. Ei vaan ole tullut kauheasti vk:ta juostua ja sen kyllä huomaa.

Keskiviikkona illalla kiersin Säijän lenkin (reilu 60km) aerobisen kynnyksen tuntumassa ja pikkasen ilmeisesti tuli vastatuuleen puskettua liian kovaa, sillä myötäisellä keskariksi tasoittui yllättävän hyvä 35.2kmh ja vartin transujuoksu päälle tuntui alle 5min vauhdilla ihan asialliselta. Fillari alkaa siis taas nostaa päätään. Hyvähyvä. Ja niin kuin aina ennenkin, kun fillari alkaa kulkea, uinti droppaa. Tällä viikolla on tullut vierailtua pitkästä aikaa myös uimahallissa jonkusen kerran ja kulkuhan on ollut ihan persiistä. Toivotaan, että kun tästä pääsee vähän keventelemään, niin sen saisi edes siedettävälle tasolle.

Perjantaina uin ensin aamusta hallilla pidempiä sarjoja 1h15 ja sitten töiden jälkeen illan suussa Murhikseen 21km tempoa. Cervelolla tuntui olevan kulku kohdallaan ja veto tuntui vahvalta. Harmi vaan, että Garminista loppui akku jo 8min jälkeen, niin en saanut ylös mitään dataa. Seuraavana päivän, lauantaina, piti olla kevyt semipitkis fillarilla, mutta siinä Säijää kiertäessä erehdyin taas vääriin porukoihin ja treenistä tuli toisenlainen. Eka tunti alle aerobisen kynnyksen, toinen tunti ylivauhtia (37kmh) Sarsaman peesissä hiukan yli aerobisen kynnyksen ja viimeinen tunti sitten selkeästi alle aerobisen ja vartti transujuoksua päälle. Sen verran nykivää tuo Sarsaman veto oli minun makuun, että vähän samalla lailla oli hakattu olo kuin Pirkan pyöräilyssäkin. Onneksi se oli kuitenkin vaan tunnin mittainen roikotus. Mutta on se johtaja eläimellisessä kunnossa, Barcelonassa kulkee!

Tänään vielä juoksin pikkasen väsyneillä jaloilla reilun 23km (2h) pikkasen yli 5min/km ja sykkeet oli hyvin hallussa, eli selvästi alle aerobisen kynnyksen, mutta habitus muutoin alkoi olla vähän väsynyt.

Tähän nyt pari päivää kevyttä, sen verran on vässykkä olo ruhossa ja sitten revitään vielä viimeiset määrät ruhosta irti ja sunnuntaina lopuksi sellainen 7h yhdistelmä. Se alkais olla sitten lepoa ja teräviä vailla sen jälkeen.