Ironman Austria - Pyöräilyosuus

Nyt kun alkaa pyöräily normalisoitumaan kevään alkukankeuksien jälkeen ja aerobinen kynnysvauhti 33 km/h tuntumassa, voisi hiukan vilkaista tarkemmin tuota Itävallan pyöräosuuden profiilia.

Pyöräosuus mankeloidaan kahtena 90km lenkkinä vastapäivään. Tiet on täysin suljettu ja valjastettu triathlonistien käyttöön. Tankkauspiste löytyy 20km välein, josta löytyy ainakin laaja valikoima PowerBarin kamaa.

Nopeasti vilkaistuna pyöräosuus ei vaikuta kauhean nopealta ja erityisesti kaksi jyrkempää seinämää (jotka kivutaan kahteen kertaan), jotka pistävät nöyräksi. Jostain kumman syystä Itävallassa on kuitenkin aina tehty kovia aikoja, joten ei se nyt ihan Lanzarotekaan voi olla. Nousut on lisäksi juuri oikein päin, eli teräviä ja lyhyitä ja laskut loivia ja pitkiä.


Seinämistä. Ensimmäinen, loiva, lämmittelynousu tulee jo 22km kohdalla ja se näyttää paperilla ihan normaalilta töyssyltä. Seuraava jyrkänne onkin sitten jo aika pian perään, eli 31km kohdalla. Tässä keskijyrkkyys on 6,8% ja pahimmillaan 10%. Onneksi sentään pätkä on kohtuu lyhyt, eli 1250m (nousua 85m). Pahin seinämä tulee kuitenkin vasta 61km kohdalla, sillä tässä riipaisussa jyrkkyyttä on pahimmillaan 11,7% (keskijyrkkyys 5,8%, nousua 148m) ja pituuttakin tuplat edelliseen, eli 2,5km. Jyrkänteen päällä onkin sitten lyhyt tasanne, jossa tankkauspiste ja siitä lähteekin tippumaan välittömästi pahin laskuosuus, missä saa olla kyllä tarkkana.

Strategiana on itse kisassa ottaa nämä nousut erityisen maltillisesti, varsinkin ensimmäisellä kierroksella ja antaa porukan vapaasti lappaa ohitse. Sykkeet pitää rajoittaa 150:een, kun muualla kisassa sykeraja menee 140:ssä. Jälkimmäisellä kierroksella saa jo vähän ottaa kipeetäkin. Erityisesti nousujen alkuosat rauhassa, kun varsinkin kovin nousu menee välillä petollisesti tasaiselle profiilille ja sitten taas jyrkkenee.

Mites tätä varten sitten treenataan? Hiukan mietittyäni, ei näihin nousuihin kannata kuitenkaan ylireagoidakaan harjoittelussa. Toki ajattelin joitakin mäkiharjoitteita tehdä Sasin mäkeen ja Säijän nousuun, mutta muuten pyrin ajamaan normaaleja lenkkejä kumpuilevilla reiteillä, joissa on vähän nousujakin seassa. Jo ensi torstaina T10:n treeneissä on tiedossa mäkitreeni Säijässä, joten siitähän se sitten alkaa. Ja viikonloppuna löysin paljon uusia kumpuilevia reittivaihtoehtoja Nässyn opastuksella Viljakkala-Jumesniemi-akselilla.

Kalusto. Ajatuksena on ollut lainata Lassen F9-kiekkoja tuonne ja samalla tulee mukaan noihin oloihin paremmin istuva takapakka. Tarvii kuitenkin vielä vähintäänkin testata nouseeko F9:t mäet ylös yhtä kepeästi kuin F5:tkin. Rengasrikkoja varten pitää tällä kertaa plänätä kunnon toimintasuunnitelma, plan B ja plan C. Onhan tässä vielä aikaa säätää. Ja laihduttaa itsensä vuoristokauriiksi.

Tänään Valpurin päivän kunniaksi ja kevyen viikon päätteksi tunnin vauhtileikittely Kauppi-Niihama-suunnalla. 4:53/148/12km.