Win, Finis ja Biofuse

Tämä viikko on nyt mätetty treeniä taas vähän enempi ja erityisesti uintia. Viisi treeniä sain kasaan, joista kaksi oli jo lähempänä puoltatoista tuntia. Suuri osa uinnista tuli uitua Güntherin peesissä. Sen verran ollaan nyt takamatkalla, että peesissäkin on välillä tekemistä. Erityisesti kun uidaan naturalina ja pidempiä siivuja, niin putoan lopussa kelkasta. Kestävyydessä on siis suhteessa enempi vielä hommia, mutta kyllä tehoissakin on duunia edessä. Sen huomaa, kun veistellään kovempia vauhteja lättiksillä, niin meinaa voimat loppua.

Uintivälineitä tuli jonkin verran päiviteltyä ja jo hyviksi havaittua: nenäklipseistä ehdottomasti parhaaksi on osoittautunut Win nose clip ja käytännössä sitä ei uidessa huomaa. Sarjojen jälkeen huohottaessa ja oksennusta pidätellessä se toki ahistaa. Hommasin myös sellaiset lyhyet räpylät, Speedon Biofuset. Haukkaa kyllä kivasti hapet pois kropasta kun noilla muutamat viiskymppiset on potkinut. Potkuissa kaverina on nyt kuvassa oleva Finis snorkkeli, niin ei tarvii haukkoa happea mitä ihmeellisimmistä asennoista, vaan voi keskittyä potkuihin. Ja siinä onkin keskittymistä, potkut on nimittäin niin heikossa hapessa, että itkua tyrkkää. Yksi uintiväline on vielä hommaamatta, uusi märkäpuku pitäisi nimittäin ensi kesäksi hommata, eikä ole vielä mitään hajua mikä olisi paras just mulle. Jos on mielipiteitä hyvästä puvusta, jossa on riittävästi sitä kelluttavuutta kintuissa, niin kerro?

Olkapäät on välillä olleet kovilla, kun yhtäkkiä on tyrkättykin normaalia enempi kuormitusta sinne suunnalle. Ei kuitenkaan vielä mitään katastrofaalista, kunhan muistaa välillä höllätä, ottaa maltilla lättisten määrässä ja myös venyttelyä sopivasti väliin.

Muuta treeniä on ollut sitten sopivasti mausteena tuolla välissä ja juoksukärrytkin tuli happotestattua kunnolla 2h/23km lenkillä. Hyvin jaksoi remmissä mukana niin isä kuin tytärkin. Ja huomenna onkin sitten ensimmäinen isäinpäivä, joten en ole ihan varma saanko treeniä mihinkään väliin sotkettua.