Takakireetä

Alkoi sen verran kupolissa kihelmöimään tämä velttoilu ja sipaisin ensin eilen 2h juoksulenkin tuolla Kaupin suunnalla. Oudokseltaan muuten taas tuntui täristely jaloissa,erityisesti pohkeissa, kun varmaan edellinen tuntia pidempi juoksu on tuolta kevään korvilta. Ja vauhtikaan ei ollut edes kovin kummoista. Noh, josko se tästä taas pk-juoksu alkaa lenkki lenkiltä pygääntyä.

Tänään sitten ajauduin rytmiryhmän jatkoksi astetta takakireemmälle fillarilenkille. Tarkoitus oli pörräillä Säijän suunnalla vajaa kolme tuntia aavistuksen kovemmalla vauhdilla. Mulle kyllä myytiin tämä treeni sillai, että ajellaan sellaista 35 km/h vauhtia ja mä voin sit päättää ajanko peesivälillä, peesissä, vai otanko irtioton. Noh, 10km alkuverran jälkeen alettiin pörräämään Säijän takalenkkiä, joka on sellaisen vajaa 20km. Vauhdinpitäjänä toimi muuan Jarmo Hast ja letkassa perässä köyhän talon porsaat minä, Litmanen, Tapsa, Leuku ja myöhemmin Rousi. Tarkkaan ottaen Paroni Leuku ei ole mikään köyhän talon porsas, mutta ei siitä sen enempää.

Siinä starttia aloitellessa luovuin vielä sykemittaristanikin juoniorilupauksen hyväksi, joten tänään mentiinkin sitten tunteella ja ilman mitään hajua vauhdista. Ajatuksena oli roikkua peesivälillä (10m) niin kauan kuin jaksaa ja tehdä välillä lyhyitä iskuja Jamon ohi ihan vaan vittuillakseni. Ekat kaksi kieppiä onnistuinkin ihan hyvin ajelemaan peesivälillä ja 5-10km välein noin kilsan mittaisia iskuja. Tokan kiekan loppuun latasin niin lujaa kun näistä ripakintuista pääsee ja siitä ei tainnut jalat toipua enää ollenkaan ihan täysin. Kolmannella kierroksella yritin vielä roikkua peesivälillä, mutta alkoi tuo takarengaskin kummasti kiinnostaa tällä kierroksella, ehkä puolet ajasta, erityisesti iskujen jälkeen. Veturi oli myös unohtanut mainita, että vauhti kiristyy pikkuhiljaa. Ilmankos alkoi kintereissä tuntua. Viimeisellä rundilla sitten Litmasellakin alkoi petroli palamaan ja vastaiskuja alkoi sadella sieltäkin suunnalta. Välillä sai kyllä peesissäkin puristaa, joten jos en ollut Peten kanssa iskutuksissa, niin istuin kyllä kiltisti peesissä. Kun neljännen kiekan jälkeen ynnättiin vauhdit, niin ne meni suurinpiirtein 36, 36.8, 38.5 ja 39.5. Loppu"verra" menikin sitten 10km verran Jamon perässä paronin pihaan 38 km/h. Mitenkä musta ei olo tuntunut loppuverran jälkeen kovinkaan palautuneelta?

Jalat oli kyllä oudokseltaan moisesta vauhdista ja varsinkin iskuista soikeena, mutta hyvä fiilis jäi kyllä ja kelikin oli mitä mainioin. Pientä vastapalloa tuuli kyllä ajoittain tarjoili, mutta niinhän se tuppaa tekemään. Jamo lähti toki lämmittelyn jälkeen vielä radalle rempomaan, itsellä ei käynyt kyllä mielessäkään.

Tämä olikin sitten viimeinen lenkura Suomessa Cervelolla tämän vuoden puolella ja illalla olikin fillarin kasausta Toscanan reissua varten.