Kisa oli sellainen kyläkisa, jossa osallistujia enempi kuin kourallinen, muttei ihan järjettömiä massoja, matkamitat vähän sinne päin, mutta henki ihan loistava ja rento meininki.
Uinti suoritettiin myötävirtaan tällä kertaa ja meni omalta kohdaltani umpisurkeasti. Lähdin suht etupäästä liikkeelle ja ajoin heti ensimmäisten metrien aikana sellaiseen rysään, että vauhti pysähtyi kuin seinään ja samalla takalistoni päällä kellui myös jokunen jeppe. Uinnista ei oikein tullut tässä tilassa oikein mitään ja näin räpisteltiinkin sellainen 100-200m. Tämän jälkeen pääsikin vapaasti uimaan ja kokeilin laittaa vähän tehoja peliin. Noh, todennäköisesti vauhti ei lisääntynyt yhtään mihinkään, mutta kurssi heilautti mut vasemmalle reunalle pöpelikköön, jossa ei muuten pahemmin myötävirta avittanut. Nooh, takaisin kurssille ja sit oltiinkin jo rantautumassa.
Vaihdossa oikein kunnon räpellykset, kun en saanut oikein märkäpukua päältä, enkä helposti sullottua sinne siwan muovipussiin. Siinä kun yritin survoa pyörää tulille, katoin, että Peterhän se siinä viipotti jo pyörällä menemään hiukan edellä. 24s kuulemma. No lähdin sitten selkää jahtaamaan, vaikka pyöräjalka olikin alusta lähtien aika tahmainen. Sykkeet paukutti myös selkeästi yli anaerobisen, joten vähän kävi mielessä mitenkä se juoksu oikein onnistuu. Sain Pingviinin kiinni puolivälissä ja tultiinkin loppu yhtä matkaa vuorotellen keulien ja peesiväli säilyttäen. Keskarit jäi aika alhaisiksi, eli 36.6kmh, joten ihan ei vielä irtoa. Tosin reittikään ei kyllä ollut mikään supernopea.
T2:ssa pääsin puikahtamaan Peten edelle, mutta hiukan nyt tuntui jaloissa tuo piirun verran liian kovalla yrityksellä mennyt fillari. Kolossi tuli edelle kilsan juoksun jälkeen, enkä pysynyt kelkassa mitenkään. Läpsyttelin aika tasaista 4.20 kilsoja ja viimeisen kilsan vähän kiristäen. Ei nyt ihan vaahto suussa, mutta paljoa lujempaa ei olisi kyllä mennytkään. Aika tais olla vähän alle 1.08, Petelle hävisin jonkun puoli minuuttia ja Terpalta tuli pataan ihan kunnolla.
Ihan hyvä treeni ja meni aikalailla siihen suuntaan kuin epäilinkin: uinti surkeaa ja kone tukossa, eli sykkeet nousee ja väsy tulee, mutta tehoja ei oikein saa ulos. Varsinkaan anakynnyksellä. Noh, tähän on onneksi olemassa lääke, eli muutama samanlainen, niin kulku paranee treeni treeniltä.
Loppuverrana fillaroitiin Peten kanssa vielä Kiikoisten ABC:lle (46km), jossa Günther odottelikin jo kahvikuppi kourassa. Petellä aukes kisassa paikat ja tultiinkin lähes tuon sprintin kisavauhtia tuo loppuverra. Oli pakko imeytyä alkumatkan jälkeen parin metrin päähän peesiin, että pystyin edes jotenkuten valehtelemaan itselleni menossa olevan kisan jälkeinen palauttava lenkki. Ensi viikolla sitten lisää teräviä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti