Alkaa asfaltti pikkuhiljaa paljastumaan hetkittäisten aurinkoisten tovien ansiosta. Tämä taas aiheuttaa sen, että kiima mankelointiin ulkona kasvaa päivä päivältä.Kuvasin piruuttani trainerin päältä lyhyen slotin omaa sotkemistani ja vertailin viime vuoden vastaaviin kuvakulmiin, josko mitään eroa huomaa missään. Aivan järkyttäviä peliliikkeitähän tässä talven aikana ei ole tehty, mutta jonkinlaista hienosäätöä kylläkin.
Ensimmäinen pätkä on siis viime talvelta ja Litmasen taiteellisella näkemyksellä vahvasti maustettuna.
Jälkimmäinen klippi on viime viikolta, myöskin Pirkkahallin maisemista ihan 3h treenin lopusta. Tässä välissä on siis nostettu satulaa noin 2cm ja tiputettu etupäätä alas noin 1cm. Lisäksi reeneissä on ollut talvella mukana myös tekniikkaosioita.
Oikeastaan kaikki nuo näkyy erona näissä videoissakin kun oikein tarkkaan katsoo. Nilkka tekee enemmän työtä erityisesti etuasennossa, kun aikaisemmin se oli oikeastaan samassa asennossa koko ajan ja siitä jäi tärkeä kuopaisu/pyyhkäisy-vaihe pois. Toivottavasti tuo näkyy vauhdeissakin. Toinen juttu, että pää on alempana ja jannu aerodynaamisemmassa asennossa ja selkä alkaa olla jo jonkin verran kaarella. Eiköhän tämäkin ole hyvä juttu. Ihan hyvä tuossa asennossa on joka tapauksessa makailla, joten ehkä hitusen vielä tiputtaisin tuota etupäätä vielä alas, sen sentin verran.
Ettei totuus pääse kuitenkaan unohtumaan, tänään ohjelmassa oli lyhyen aamu-matto-lenkin lisäksi 2h parvekepyöräilyä maustettuna muutamalla lyhyellä tehopätkällä. Korvissa soi Faith No More ja naaman edessä pöydällä Iron War, joten alkoi välillä suupielet nykimään ylöspäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti