Triathlon Training Camp

Tämä viikonloppuna ei tarvinnut kauheasti mietiskellä minkälaista treenisettiä sitä tekis ja miten käyttäisi vapaa-aikansa. Kaikki oli mietitty valmiiksi mua varten, armeijan tyyliin, Söderdahlin veljesten toimesta. Joten, aivot narikkaan ja massaan mukaan TRI campille. No ei ihan.

Viikonlopun teemana oli sopivasti IM-harjoittelu ja sehän sopi mulle niin kuin nakutettu. Kovakuntoista porukkaa oli mukana 20 plus tietysti joka sivulauseessa omaa kuntoaan vähätelleet Tomppa ja Kaitsu. Noh, viikonlopun mittaan kyllä huomasi, ettei näiden eläkeläisten perässä pysy vieläkään.

Päivä 1

Aloitin päivän ennen TRI campille menoa salaharjoittelulla, eli kävin aamulla kevyesti kelailemassa kaakeleita 45min ajan, 500m pätkiä uin jonkusen kerran. Illalla sitten Pirkkahallille aloittelemaan "Kämppiä". Käytiin lyhyesti viikonlopun epistola, esiteltiin itsemme ja ensi kesän kuviot sekä naureskeltiin porukalla mun ja Lassen torveiluille Köpiksessä viime kesänä.

Tämän jälkeen päästiin itse asiaan, eli lenkkivermeet päälle ja verrailtiin ulkosalla kevyesti 20min ja läppä lauloi solkenaan. Sisällä Pirkkahallissa jakauduttiinkin sitten kahteen porukkaan. Aluksi tehtiin Kaitsun johdolla tekniikka-drillejä. Osa harjoitteista oli sellaisia, ettei oikein meinannut koordinaatio, eikä aivotkaan olla mukana. Tähän perään juostiinkin sitten (muistaakseni) 10x300m, aluksi 5min/km-vauhtia ja siitä pikkuhiljaa kiristellen 3min/km pintaan. Suht rennosti tuli juostua, eikä mitenkään hapottanut, mutta pohkeet huuteli ihmeellisesti jo tässä vaiheessa. Mutta tää oli niille pohkeille vasta alkulämmittelyä. 45min jälkeen vaihdettiin osoitteeksi Tompan lihaskuntoluola, jossa tehtiin lihaskuntopiiriä keskikropalle, erilaisia loikkia ja välillä aina juoksua maisteeksi. Eviläkin kävi välillä ihmettelemässä mitäs sankareita hänen reviirilleen on tullut pomppimaan. Nooh, pohkeet alkoi kyllä lopussa huutamaan hoosiannaa ja seuraavana päivänä olikin jonkinmoista lihaskipua havaittavista. Taisi tulla 1h45min kaikenkaikkiaan treeniä Pirkkahallissa.

Päivä 2

Toinen päivä alkoikin sankan lumisateen keskellä ja ohjelmassa oli jo aamusta duathlonia, hiukan enempi ahistaen. Tai, osa valmistautui ensi viikon Talvitriathlonin MM-kisoihin, joten vetivät juoksua, MTB:tä ja hiihtoa. Minä vaihdoin hiihdon juoksuun. Ihmeteltiin ensin alle tunnin verran MTB:llä juoksu- ja fillarireittejä. Todettiin, että reitit olivat umpilumessa, joka aiheutti juoksuun jongin verran hitausmomenttia ja fillarilla sai ajella kieli keskellä suuta. Lämppärin aikana kun porukkaa oli turvallansa ihan riittävästi.

Ja sitten vaan releet vaihtovalmiiksi ja juoksu liikkeelle. Käsittääkseni tämän piti olla siis vk-treeni ja kyllähän se tuli aika pian selväksi, kun Kaitsu alkoi nakuttelemaan lumihangessa ja jonon keulilla aluksi hiukan yli 5min kilsoja ja lopussa 4.30 kilsoja. 5km tarpomisen jälkeen fillari perseen alle ja ihmettelemään, että mitäköhän vauhtia tuolla jäätiköllä uskaltaa ajaa. Nooh, hetkessä Kaitsu, Vellu ja Laitisen Juha muodostikin ajoradalle junan, joten ajattelematta vaan oma perse letkan perään. Eipä tarvinnut miettiä mitä vauhtia uskaltaa ajaa, junalla kun oli vain yksi vakiovauhti: täysiä. Aika haastavaa oli ajaa, kun toisaalta yritti saada jotain peesihyötyä ja toisaalta alusta oli niin liukas, että pienikin virheliike edessä ja telakoituminen edellämenevän hanuriin olisi ollut pomminvarmaa. Siinä jonossa menin sitten melkein tuon 9km, mutta viimeisessä nousussa jouduin antamaan hiukan periksi. Aika iholla kuitenkin pääsin varikolle, mutta sittenhän koko kolmikko kaartoikin hiihtolenkille ja lähdin itse hiippailemaan toiselle 5km juoksulenkille. Tomppa heilahti tässä vaiheessa seuraksi mukaan ja matka menikin mukavasti jutellessa ja välillä huohottaessa. Menomatka oli edelleen umpihankea ja askel lipsui ikävästi, mutta paluumatkalle oli jo tamppautunut juostava polku. Kilsat nakuttelivat 4.45-5 väliin edelleen ja yllättävän hyvin tuo juoksu sujui, vaikka fillarissa mentiinkin rajoilla. Hyvin toteutui vk-treeni ja sykkeet pysyi anaerobisen alla koko ajan. Ohessa vielä sykedataa ja muutakin numeroita, kun veljekset kuitenkin väittävät, että taas lähti Annalalla lapasesta. Ei lähtenyt!: http://connect.garmin.com/activity/74085981

Tähän väliin lapioitiin sapuskaa naamariin, kuunneltiin Kaitsun luentoa aiheesta Triathlonharjoittelun fysiologinen kartta. Tämän jälkeen taas palattiin itse asiaan, eli ohjelmassa 1h30 uintitreenit. Jaettiin taas porukka kahtia. Kaitsu uitatti meille uintiohjelman, jossa kelailtiin eri tehoalueilla kohtuu lyhyitä pätkiä. Välillä oli mukana pullaria, välillä lättäriä ja välillä uitiin ihan issekseen ilman apureita. Puolessa välissä vaihto ja alkoi Tompan kumijumppatuokio, eli uintitekniikkaa, jossa keskityttiin potkuihin. Aluksi jalat sidottiin kuminauhalla yhteen ja uitiin pelkillä käsillä. Kyllä tuntui tämä oudolta ja painuinkin altaan pohjaan ihmettelemään. Tästä selvittyäni alkoi tajuta aktivoimaan selkälihaksia paremmin ja homma pyrki siedettävästi toimimaan. Jopa potkut laudalla sujuivat kohtalaisesti, kunnes lyötiin kummari taas kiinni ja yritä nyt siinä sitten potkia laudalla! Lopussa tässäkin iski tajuntaan lyödä painetta potkuissa myös jalkaa ylöspäin tuotaessa. Mutta on tää uinti niin vaikeeta!

Päivä 3

Aamukasilta taas uimahallille ja tiedossa Tompan tunnin tekniikkatreeni, jossa kaikkea mahdollista, kuten yhden käden uintia, scullingia, potkuja, startteja kovalla tempolla, jne. Hyvä setti kaikenkaikkiaan ja uinti tuntui kohtuu hyvältä. Käsivedot vaan tuntuu menevän jotenkin läpi, joka näkyy heti vauhdissa.

Tunnin jälkeen siirryttiinkin sitten wattibikelle, jossa oli ohjelmassa 1km tempoajot nousevalla kuormalla. Tämä ehdittiin tekemään 4 kertaa. Aluksi pk-tuntumalla, sitten vk1, vk2 ja anakonda. Annalan watit oli tänää säälittävän ja naurettavan rajamailla (kun taas suurin osa veti aivan järjettömiä lukuja tauluun):

1. Aika: 1:38, Nopeus: 36,7km/h, Watit: 310
2. Aika: 1:23, Nopeus: 43,2km/h
3. Aika: 1:18, Nopeus: 45,8km/h, Watit: 360
4. Aika: 1:15, Nopeus: 47,9km/h, Watit: 410

Aika haastavaa oli polkea tasaisesti ja mm. viimeinen lähti ihan lapasesta, joka sitten löi hapoille jo 20s jälkeen. Sotke nyt sitten sellaisilla spageteilla loppumatka, niin että watit ei tipu. Juuei! Ei kyllä oikein usko, miten noin lyhyillä vedoilla saa äijän ihan kanveesiin ja jalat tärisemään. Nooh, fillaria ei ole takana nyt talven aikana, eikä varsinkaan viime aikoina, joten tälle ehtii vielä tehdä jotain kun lumet tuosta sulaa pois.

Väliin taas Tompan luentoa IM-harjoittelusta ja pöperöä huiviin. Tämän jälkeen olikin edessä leirin päättävä MTB-lenkki, aurinkoisessa kelissä, Kaitsun vetämänä. Vauhti tuttua "PK":ta. Ja kyllä mittarikin näin kertoi (keskisyke 133), vaikka kroppa näin leirin lopussa alkoikin olla jo väsynyt ja tuntuma lenkille oli ajoittain kovempi kuin se olikaan. Aikaa tähän saatiin palamaan 2,5h. Uimahallin pihaan kaartoikin väsynyt, mutta tyytyväinen porukka, joiden rapaisista naamoista ei erottunut kuin kiiltävän valkoinen hammasrivi.

Hyvä setti kaikenkaikkiaan, minä kiitän!