Meinasin pyörähtää tänään perseelleni, kun tajusin, että enää sata päivää aikaa treenata ittensä kuosiin Itävallan Ironmania varten. Ja just sopivastihan tällä viikolla onkin kaikki reenit menneet enemmän tai vähemmän alavireisesti eli persiilleen.Kaivoin fillarireitin profiilin tuohon viereen, että pääsee toljottamaan totuutta silmiin. Noille pystysuorille seinämille tarttis nimittäin tehdä jotain seuraavan 100 päivän aikana ja se työ alkaa todenteolla ens viikolla. Pitääpä kirjoitella vaikka ensi viikolla muutamia ajatuksia miten näitä lähetään taklaamaan. Sasin mäki ja isoa pykälää trainerilla on varmaan ne jutut, jotka tulee tutuiksi.
Tänään piti tehdä viikon kestävyysuinti ja lyhyempi vk-juoksu, kun viikonloppuna on taas tiedossa Hesan reissua, joten reenaus on vähän hiljaisempaa. Alle ensin siis uintia 3x750 (vapari, pullis, lätt&pull) ja verroja päälle. Kello ei kyllä tykännyt Annalasta tänään yhtään, eikä osaa sanoa mistä johtuu.
Pieni tauko väliin ja perään lyhyt vk-juoksu, eli alle 20min verraa ja sitten 2x6min anakynnyksellä ja 20min verraa päälle. Kyllähän tuntui tuollainen anakynnyksellä juoksu oudokseltaan vittumaiselta, kun sitä ei ole talvella tullut tehtyä. Ja porukassa kun ensimmäinen kilsa lipsahti 3:30/km, niin siinä ei kyllä keuhkot pysyneet pelissä enää yhtään. Loput kilsat sitten menikin vähän yli 4min. Tarvii nyt miettiä tekiskö tässä muutamia vk-juoksuja ennen Teivocupia, Pyynikkijuoksua ja HCR:ää, vai meneekö niihin vaan lonkalta sekoittamatta treeniohjelmaa yhtään. Tuntuis vaan, että mukavampi tuolla olis juosta, jos edes vähän totuttais kroppaa tuohon kovempaankin menoon. En mä olisi nimittäin varmaan edes yli anakynnyksen tänään sykettä saanutkaan. Oikeat juoksijathan menivät taas kaukana edellä ja turhempia välitaukoja pitämättä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti