Olihan mahtava keli juosta tänään. Kävin pitkästä aikaa juoksemassa vähän pidemmän lenkin (23km, 2h). Edellinen pitkis oli matolla tammikuun lopussa ja sitä edellinen ulkona marraskuun alussa. Joten, sanomattakin selvää, että jalat olivat iskutuksesta oudokseltaan ihmeissään ja alkoivat 15km jälkeen urveltaa väsymyksestä Pispalan rinteissä. Sykkeet ja energiat sen sijaan pysyivät hyvin hallussa koko ajan. Dataa ja karttaa löytyy täältä: http://connect.garmin.com/activity/72801893Juoksu tuntui lähes koko ajan helpolle ja kun ipodista lauloi tutusti ensin Scars On Broadway ja perään Tehosekoitin, alkoi fiilis olla sietämättömän hyvä. Aurinko paistaa, lenkkari alkaa paikoitellen pitämään asfaltissa, eikä tarvii enää juosta turkki päällä ja korvissa soi tuttu biisi: http://www.youtube.com/watch?v=sXixH3zFJK4 Ei siis paha, ei missään nimessä paha.
Tarkoitus olisi nyt seuraavan neljän viikon aikana ottaa taas pitkä juoksulenkki viikottaiseen ohjelmaan duathlonin/hiihdon pitkiksen lisäksi ja hilata pituus pikkuhiljaa 2h --> 2.5h. Kyllähän näillä keleillä nimittäin taas mielellään lenkkareita ulkoiluttaa ja ilman pitempikestoista viikottaista iskutusta Ironman-juoksusta tulee kyllä tuskallista kesällä. Talvi on laiminlyöty näitä nyt liikaa ja on aika reagoida.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti