Vauhtikontrollia

Ironman-matkalla yksi tärkeimmistä taidoista on vauhtikontrolli. Erityisen vaikeaa on ensimmäinen 15min jokaisen lajin alusta, jolloin vauhti herkästi lähtee käsistä ja kostautuu sitten moninverroin loppuosuudella. Minulle tämä on ollut vaikeaa aina, jo ihan 5km juoksukisoista tai tonnin vedoista lähtien.

Uinnissa oma tuntuma vauhtiin on ollut kaikkein heikointa ja sitä on pyritty kehittämään muunmuassa tänä syksynä. Tänään kokeiltiin tekniikkatreenien lomassa sellaista settiä, että uin 100m+200m+300m+400m 15s palautuksella ja kaikki satkut 1.45 aikaan. Apuna pullis & lättis - osasto. Tämähän tarkoitti sitä, että alkuun piti passailla jongin verran ja loppua kohden sitten piti minimoida väsymyksen aiheuttamat tekniikkavirheet ja hidastuminen. Sarja onnistui hienosti ollen 1.41, 3.31, 5.11 ja 7.03. Tähän täytyy olla tyytyväinen ja tällä kertaa sarjan jälkeen en ollut edes mitenkään puhki, vaan aika freesi olo. Todisteena tälle kellotin vielä parin tekniikka-drillin jälkeen 50m 38.6. Hiukan oli tosin yliyrittämistä tuossa vedossa ja frekvenssi lähti vähän käsistä.

Huomenna sitten laktaattitestausta juoste,matolla. Paikkana Litmasen urheilupyhättö, eli autotalli ja piikittäjänä kaikkien sadistien äiti ja isä, eli Jaha.