Maantiepyöräkausi auki

Tänään mollotti aurinko sen verran nätisti, että pakko oli rynnätä Shivin kanssa ulkoruokintaan neljäksi tunniksi. 4h-kerholaiset Pete, Tero ja minä kuvissa, sekä linssin toisella puolella Panostaja itte. Suhteellisen maltillisena pysyi sykkeet, mutta jalat olivat moisesta ihmeissään, niitä kun on totutettu viimeiset kuukaudet traineriin ja mtb-kruisailuun. Vähiten ne kintut olivat tottuneet jannujen kolttosiin joka tarkoitti sellaisia 500W vetoja puskista. Erityisesti palautuminen näistä nykäisyistä oli hittaamman puoleista. En mä kyllä muista, että koskaan olisi pystynyt näin aikaisin avaamaan maantiepyöräilyn ulkona.

Eilen kävin kokeilemassa 5k juoksua kelloa vastaan. Taustana se, että suolisto heittäytyi hankalaksi joulukuun loppupuolella ja erityisesti juoksu tuntui sopivan ruholle huonosti. Niinpä hyllytin juoksentelun reiluksi kuukaudeksi ja otin kiltisti kortisonikuurin vastaan. Nyt olen nostanut viimeisen kuukauden aikana taas juoksumäärät ylös ja nyt pitäisi aloittaa vk-juoksut. Sen takia TeivoCup tulikin sopivaan aikaan, niin saa kellotettua lähtötilanteen. Vielä kun Tappi asetti majesteettisen olemuksensa starttiviivalle kirimieheksi, niin lopputulokseen olin positiivisesti tyytyväinen. Oma kello näytti 20.00 maalissa, mikä ei montaa sekuntia jää ennätyksestä. Jalat oli jo lähtiessä jalkapuntista turpeena, joten juoksu ei kyllä mitään nautintoa ollut. Seuraava kuukausi sitten vk-juoksua viikottain ohjelmaan ja 6.4 ennätyksen kimppuun ja sitten 26.4 Duathlonin SM.

Tämä viikko meni muutenkin ihan hyvin, määrää mukavasti 15h ja tehojakin pikkuhiljaa. Uinti vaan kyntää paikallaan, vaikka mitä temppuja yrittää tehdä. Kyllä se sais hitunen tarttua jo pikkuhiljaa tännekin.