Itsari-viikonloppu

Alkuviikko tuli passailtua ja lepäiltyä. Loppuviikosta sitten yritettiin nostaa määrää ja tehohtynkääkin, mutta hiukan oli aikataulujen kanssa kireetä, joten täytyi hiukan antaa periksi alkuperäisille suunnitelmille. Pari juttua tuli taas itsestä opittua. Ekaksikin, lepo ja keventely ei sovi mulle pätkääkään. Alkuviikon jäljiltä kun tuli lepäiltyä ja treenattua keveemmin, joka paikkaa kolotti ja kulku oli, jos mahdollista, normaaliakin alakuloisempaa. Sitten kun sai ensin perjantaina 30km juoksulenkin ensin alle ja parina seuraavana päivänä pirkkahallia, niin meno maistui jo tänään paljon mukavammalta. Toinen juttu, että on tuolla pirkkahallissa taas vaihtelun vuoksi mahtava treenata. Fiilis on huipussaan.

Perjantain 30km oli kyllä raskas. En ole kuin oikeastaan yhden 2h lenkin tehnyt tässä syksyllä noin kuukausi sitten ja sen kyllä huomasi. 1h40 kohdalla jalat muuttui lyijyksi ja loppumatka oli selviytymistaistelua kun jokapaikkaa kolotti: pohkeet, takareidet ja persaus. Eikä yhtään kyllä auttanut kenkävalinta tässä. Laitoin Newtonin Distancet alle ja pitoahan nuilla ei näemmä lumella ole yhtään. Niin kuin olisi kuulalaakereilla tanssinut. Noh, tuosta selvittiin kotiin haavoja nuollen pokien vanavedessä roikkuen. Lauantaina puolentoista tunnin terävämpi setti, jossa 3 x (20min fillari + 10min juoksu). Fillariosuudet maltilla ja juoksussa 500m ensin rapeesti ja sitten 1km hiukan IM-vauhtia kovemmin. Juoksu tuntui hyvältä, joka oli ylläri edellisen päivän koettelemusten jälkeen. Tänään sitten parin tunnin yhdistelmä, jossa fillariosuudet vähän enempi sykettä ja tehoja nostaen. Tehtiin Tapsan kanssa sellainen jatkuvalla sykenostolla toteutettu 6x5min, jossa kadenssi koko ajan 100-110. Jännästi ei hapottanut kintuissa, mutta henki pihisi lopussa ihan mukavasti ja soijjaa valui kiitettävä määrä. Nyt on lähes kaikki kolotukset taas pois, joten ens viikkoon on mukavampi lähteä.