Jumesniemen lenkki, tuolta Sasin mäen kautta kiertäen, on siitä veikeä lenkura, että mäkeä on siunaantunut lenkille ihan kiitettävästi. Ihan ei olleet jalat freesit tänään ja ylämäissä se kyllä tuntui. Sen verran kireelle meni eilen illalla Säijän kierto, että toveri Litmasen kanssa tuli ajeltua hiukan ajateltua raskaammalla kaasujalalla. 2min jäi vielä eilen luppoaikaa järjestellä itsensä kotona palaveriin ja näköyhteys Redmondin ystäviimme. Onneksi nykyinen läppäri pelaa kuin tauti.
3 tuntia tuohon tuhraantui ja vaikka sykkeet oli kohtuu maltilliset, yllättävän raskas tuntumaltaan reissusta tuli lähinnä tuulen, mäkien ja eilisen ansiosta.
Viime viikonlopun Lontoon reissulta tuli muuten mukava tuliainen, sillä sain telottua vaihteeksi vasurin pohkeen toimintakyvyttömäksi. Calellan viimeisellä juoksulenkillä samaiseen lihakseen nyppäsi hiukan vaisummin, mutta nyt nyppäsi ihan kunnolla. Juoksin vielä varmuuden vuoksi muutaman kilometrin majoituspaikkaan ja se ei varsinaisesti asiaa parantanut. Järkeilin, että kyseessä oli kunnon kramppi ja pienessä kramppitilassa tuo on edelleen. Päivä päivältä tosin on menty parempaan suuntaan, mutta juosta en ole pystynyt sunnuntain jälkeen ja ma-ti oli totaalisia lepoja. Vähän epäilin liittyykö tuo kramppi tuohon samassa jalassa olevaan murtumaan ja kropan tapaan korjata ontuvaa kaakkia pohkeen puolelta. Mene ja tiedä, mutta lauantaina olisi tarkoitus ainakin kokeilla juoksua duathlonin merkeissä. Huominen palautellaan, että on edes teoriassa kroppa valmiina vk-lenkille lauantaina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti