Haipakkaa

Viimeiset kaksi viikkoa matalalentoa joka rintamalla, joten kirjoiteleminen on jäänyt suosiolla takavasemmalle ja treenauskin on saanut osansa iskuista. Treenimäärät parina viikkona jääneet alle 10h ja olen yrittänyt panostaa juoksuun ja suhteessa aika paljon tehoja. Se vaan on niin, että kun töissä ja kotona riittää haipakkaa, niin treeneihin valmistautuminen ja niistä palautuminen on vähän niin ja näin. ja varsinkin suunniitteleminen. Perstuntumalla on siis menty. Ja kyllä juoksu nyt jollain lailla on kulkenut, mutta ei nyt ihan priimaa. Ruhossa on pientä klappia taas ollut viime viikon ja siihen on korjaussarja tulossa. Joten, ehkä tästä päästään taas syksyllä käyntiin.

Uintia on ollut jonkin verran altaassa, mutta fillaria hyvin vähän. Sen verran kuitenkin, että muutaman kerran olen käynyt testaamassa uutta lelua, eli wattimittaria. Pirkanmaalaisen kestävyysurheilijaikonin, Tappi Koskisen kunniaksi päädyin PowerTappiin ja siitä sitten enemmän kun olen ensin kunnolla vihkiytynyt asiaan. Sen verran kuitenkin kokeilin polkaista, että tuli todettua a) watit on perkeleen tiukassa ja b) pyöräkunto ei ole pyöräilemättä noussut. Joten pohjalta alkaa talven fillarivoimakuuri.

Päällimmäisenä tässä on kuitenkin mielessä Toscana, jonne mennään lauantaina perheen voimin kahdeksi viikoksi lomailemaan. Shiv lähti sinne jo etupeltoon ja sunnuntaiaamuna olisi tarkoitus kengittää ensimmäinen vuoristoetappi. Joku ilta kun vähän selailin kartalta fillarireittejä, niin sehän alkoi nykimään suuta hevosenkengälle. Kyl se tästä.