maanantai 20. lokakuuta 2014

Kankaanpään puolikas

Kankaanpään maraton ravattiin viime lauantaina ja sain kuin sainkin raahattua itseni puolikkaan viivalle, vaikkakin taas minuuttiaikataululla tuokin reissu tuli tehtyä. Aamulla ajo Kankaanpäähän, ilmoittautuminen, verrat, juoksu ja välitön poistuminen paikalta häntä koipien välissä. Nooh, sain sentään niistettyä ennätyksestä parisen minuuttia, mutta en ole kolmeen vuoteen tätä matkaa juossutkaan.

1.30 alitusta lähdettiin juoksemaan ja alku tuntui ihan hyvältä. Ensimmäinen kilsa meni jarrutellen 3.58, mutta siinä on lievää alamäkeä mukana. Sen jälkeen kilsavauhti vakioitui aikalailla 4.15:een mikä on juurikin se tavoitevauhti. kymppiin asti meni siis vielä suhteellisen helposti, mutta olin silti sellaisen 15s jäljessä alitusta puolimatkassa. Minun Garmin kyllä näytti aavistuksen pidempää lenkkiä kuin virallinen mittaus ja kilsat napsahtelivatkin hiukan liian aikaisin mittariin. Eiköhän se virallinen mittaus tässä kuitenkin lähempänän oikeaa ole. Muutaman jannun kanssa kokeiltiin vielä toiselle kierrokselle lähdettäessä hiukan kiristää vauhtia ja hiukan se taisi parantuakin tuonne 14-15 kilsaan asti, mutta sen jälkeen annoin vähän liian helposti periksi ja kilsat alkoivat olla 4.20:ssä järjestään. Sykkeiden mukaan ei menty anakynnyksen yli kuin viimeisellä kilometrillä ja jotenkin jäi sellainen fiilis itsellenikin, että ei oikein saanut laitettua viimeistä puristusta peliin vaan päästin itseni kohtuu helpolla. Maalissa oma kello näytti 1.30.57, mutta taitaa olla niin, että virallisissa tuloksissa on vain nettoaikaa tajolla ja se näyttää vähän enemmän kun en kehdannut mustien miesten kanssa tällä juoksuvauhdilla ihan eturiviinkään mennä. Garmin näytti lopussa 21.26km, 4.16/km ja syke 167. Vitutus siis alkoi kalvamaan välittömästi mieltä ja aloin miettimään seuraavaa kostoa ruholle ja sielulle. Ajatus on esi-Teivo ensi lauantaina, eli 5km alle 20min. Tässä on vaan jalat, erityisesti pohkeet edelleen yllättävän kipeät tuosta juoksusta, että saas nähdä kuinka herkkään kuntoon saa itsensä rouhittua. Tällä viikolla aloitin vielä kaiken lisäksi lihasvoiman hankinnan fillaria varten, joten voipi olla, että sitä ehtii jumittaa itsensä lauantaiksi jo varsin näyttävään juoksuryhtiin.

Ryöstin muuten tuon kuvan yhdeltä humanistilta kun oltiin reilu viikko sitten viettämässä poikien päivää ja tuli sitä maastopyörälläkin roikoteltua kyseisen herran jojossa. Oli kyllä makee päivä kaiken kaikkiaan.

Ei kommentteja: