IBD

21. joulukuuta 2012. Viikon verran oli tuntunut vatsassa vähän ihmeelliselle, pientä nipistelyä ja ilmaa vatsa täynnä. Edellisenä päivänä oli firman pikkujoulut ja tuli syötyä ja juotua vähän miten sattuu. Aamulla kun heräsin, vatsassa kivisteli ja ensimmäisen istunnon (joo, näitä tuli päivän aikana jokunen lisää) jäljiltä wc oli kuin pommin jäljiltä, punaisen sellaisen. Alkoi hiipimään mieleen ikäviä ajatuksia jostain sisuskalujen syövästä ja muusta mukavasta. Ei ollut kyllä mitään hajua mikä on iskenyt ja sehän tässä pahinta olikin. Kun sama rumba jatkui seuraavinakin päivinä ja lekureilla ei tuntunut olevan mitään hajua mistä on kyse, alkaa mielikuvitus keksiä syitä, tyypillisesti niitä pahimpia mahdollisia.

25. joulukuuta 2012. Piti lähteä aamusta Pohjanmaalle porukoita treffaamaan koko perheen voimin, mutta äijä oli sellaisessa kunnossa, että sen sijaan tie vei ensiapu Acutaan. Edelleen oli hämärän peitossa mistä on kyse. Verikokeet otettiin, eikä mitään häikkää näkynyt. Aloin jo itekin miettimään oliko tämä jotain kermistelyä omassa päässäni. Ja sitähän se tavallaan olikin, mutta ei psyykkisesti, vaan fyysisesti.

17. Tammikuuta. Tähystys. Tammikuun alkupää meni näiden oireiden kanssa elellessä. Vessassa sai hypätä 5-6 kertaa päivässä ja verta tuli mukana lähes joka istunnolla. Kun kaikki muut vaihtoehdot oli poissuljettu, alettiin epäillä jonkinlaista suolistotautia ja Annala passitettiin tähystykseen. Itse tähystyshän oli mieltä avartava kokemus, hanuriin iskettiin jos jonkinlaista saloraa sekä kaapelia, ja ihan ite sai seurata livenä laajakuvaruudulta homman etenemistä. Nooh, sen näki jo ihan otsalohkollakin, että jotain häikkää suolessa on, mutta itse diagnoosi ottikin sitten aikaa. Jokatapauksessa tähystyksen perusteella sain 7 viikon kortisonikuurin ja diagnoosi oli joko vain ärtynyt paksusuoli tai haavainen, se kuulemma määritellään tähystyksessä olevien koepalojen perusteella. Akuutti hoito oli molempiin kuitenkin sama. Kortisonihan toimi välittömästi. Parin päivän jälkeen verenvuoto loppui ja suolisto alkoi muutenkin rauhoittua, eikä tarvinnut öisin ravata vessassa.

Helmikuu. Ensin helmikuun alussa soitto lekurilta, että patologien katselmuksessa ei löydetty kroonisen suolistotaudin kriteriat täyttäviä merkkejä ja homma jäi vähän avoimeksi. Noh, puolentoista viikon päästä uusi soitto ja diagnoosi oli selvä. Haavainen paksusuolen tulehdus. Colitis Ulcerosa, IBD (Inflammatory Bowel Disease), rakkaalla lapsella monta nimeä. IBD-Annala, eka erä 6-0, mutta koko peliä en ajatellut hävitä.

IBD on siis matkassa nyt mukana lopun elämän, mutta taudin aktiivisuus on hyvin yksilökohtaista. Remissiossa en huomaa juuri mitään eroa normaaliin ja kun suoli alkaa aktivoitua, osaan jo reagoida niihin oikein lääkityksellä, himmaamalla stressiä kropassa ja tarkentamalla ruokavaliota. Ruokavalio vaikuttaa oireisiin selvästi, jotkut ruoat ja juomat hyvin radikaalistikin, mutta itse tautia se ei poista. Joten tilanne on oleellisesti erilainen verrattuna 2012 loppuvuoteen kun en tiennyt mistä on kyse. Taudin puhkeamiseen vaikuttaa niin perintötekijät kuin ympäristötekijätkin. Jälkimmäinen on vielä lääketieteellä osittainen kysymysmerkki.

Heti kun sain akuutin vaiheen kuriin ja oireet pois, jatkoin triathlonia ja pyöräilyä elämäntapana ihan normaalisti. Oheinen kuva on saman vuoden syksyltä 2013 Barcelonasta, jossa Lassen kanssa vedetään viimeistelytreeniä täyden matkan kisaan. Lasse uskaltautui jopa suolistotautisen kanssa tandemiin ja ihan takimmaiseksi. Itse kisassa tuli oma ennätys 10.22, eli jannu on parhaimmassa tikissä koskaan. Toinen erä Annalalle 6-0.

IBD Cycling (http://ibdcycling.fi). Kun juttelin Teemun kanssa ideasta laittaa pystyyn pyöräseura, jonka tarkoituksena on sekä edistää suomalaista pyöräilyä, että tuoda suolistotautia tunnetummaksi ja auttaa muita sen kourissa tappelevia, innostuin välittömästi. Olen kaivannut parin vuoden ajan henkilöitä joiden kanssa voisi vaihtaa ajatuksia IBD:n ja urheilun yhdistämisestä. Ja jos pystyn auttamaan edes yhtä taudin parissa epätoivon kanssa painivaa uskomaan, että ihan mikä vaan on edelleen mahdollista, tämä on sen arvoista. Jäseneksi voi liittyä kuka vaan ja osallistua viemään tätä viestiä eteenpäin 50Eur/vuosi. Tuosta: http://ibdcycling.fi/jasenilmoitus/

Vaffasti näyttää nyt siltä, että kolmas erä on menossa murskavoitolla meille. Joo, mä tiedän kyllä, että vastapuoli alkoi välittömästi piipittämään, kun pestataan tähtisenttereitä (Teemu, Jarkko, Jussi, jne.) kesken pelin. Mutta hei, siirtoikkuna on vielä auki, eikä se eka erä mitenkään reilua ollut toisinpäinkään. Lapa jäähän ja nimi lehteen, vaimitensemeni?

Lähti lapasesta

Nyt jo lähti lapasesta. Tyttö oli tämän viikon Pohjanmaalla talvilomailemassa mummolassa ja ajokoirahan oli välittömästi tien päällä sen minkä kerkesi. Aikaa kun oli käytettävissä heti paljon enemmän nisteilylle. Määrää tuli 19h ja siihen saatiin vielä mahtumaan yksi lepopäiväkin kylpylässä. Pääosin pysyteltiin aerk:n alapuolella, mutta kyllä tuli jonkin verran tehojakin rimpuiltua. Tiistaina 20min anakynnyksellä pyörällä ja tänään sunnuntaina aikas paljonkin vk:lla.

Tänään oli nimittäin minun osaltani viimeinen Kanuuna-pyöräily (2h) Pirkkahallissa ja päälle vielä 2,5h trainer-juoksu yhdistelmää. Otin tuonne Kanuunaan sekaan kolme vetoa, jossa aika koko ajan väheni, mutta vastaavasti koetettii saada aina enempi watteja tiristettyä koneesta pihalle: 30min vähän yli aerk, 25min vk1:n tuntumassa ja 10min anakynnyksellä ja lopussa ylikin. Heti perään 3k juoksua vähän yli aerk:n 4.40/151 ja sitten loput juoksut 3k/4.26/158, 3k/4.16/161 ja 2k/4.45/151. Väleihin aina 20-30min trainerilla palauttavaa pk1. Kyllä lopussa oli jo jalat tyhjät, varsinkin kun piti vähän Ouzon kanssa kisutellakin, mutta yllättävän hyvin pystyi vk:ta juoksemaan. Hommaahan on juoksussa kesää varten vaikka ja kuinka, mutta ei ole katastrofaalinen tilanne ei.

Ensi viikko vedetäänkin sitten kevveemmin, josko tästä jotenkin palautuis.

Täysi ralli päällä

Reilu viikko on oltu taas keskellä iki-ihanaa loska- ja räntäkelejä. Dubaista ei ole jäljellä en'ää kuin värit iholla. Sen verran hyvin sain kuitenkin nostettua juoksumäärät ylös Dubaissa (90km/6 päivää), että nyt juoksua pystyy tekemään taas ihan normaalisti muun TRI-treenin mukana. Toki edelleen pääosa PK1-juoksua, mutta joitain PK2-pätkiäkin on jo ollut mukana. Tämä viikko vielä jyystetään määrää pk-alueella ja sitten palauttavan viikon jälkeen tehoja mukaan varovasti.

Pyörää on tullut loman jälkeen aikas paljon, taisi olla jonkin verran patoutumia ja pääosin vielä trainerilla. Käväisin myös Ilmon pajalla luukuttamassa pikkasen vajaa puolikkaan ensi kesän päänäyttämöä, eli Rothin kisaa simulaattorilla.

Kivasti meni 2h30 aika siivillä trainerin päällä ja muutamia juttuja tuli opittua: 1. Watit on jo yllättävän hyvässä kuosissa. Ei tokikaan ihan vielä kesän targetissa, joten hommia on, mutta tilanne ei näytä pahalta. 2. Olin kuvitellut, että reitti on ihan flätti, mutta eihän se sellainen ole, vaan pientä töyssyä vähän väliä matkassa, 3. Pahin nousu (10%) oli kyllä yllättävän paha työstää 11-25 takarattaalla, joten tarvinnee ottaa 11-28 hankintaan, niin ei tarvii ihan olemattomalla kadenssilla jyystää jalkojaan kanveesiin. Tänään kokeilin pitkästä aikaa vähän tehojakin fillarilla ja kyllä tuolla ylärekkarin puolella onkin sitten hommia, anakynnyksen watit eivät ole hääviset, jos aerk-watit olivatkin paljon lupaavammalla tasolla. Mutta tästä se ralli sitten alkaa silläkin rintamalla.

Uintia on ollut nyt vähän vähemmän ja kun vielä pieni flunssan tyyppinen oli viime viikolla, niin tuli sitä otettuakin vähän varovaisesti. Tällä viikolla uintia sitten tuleekin enempi ja nyt pidetään ja parannetaankin sitä uintia vielä, vaikka määrät kasvavatkin. Aikaisempina vuosina näihin aikoihin uinti on alkanut droppaamaan.

Dubbailua

Viime viikko oli aikas kiireistä työrintamalla, niin kuin se pakkaa aina olla ennen lomaviikkoa. Senpä takia tuntimäärät jäi tuonne kympin korville ja pitkät lenkit jäi ihan kokonaan pois. Muutama ihan hyvä reeni osui kuitenkin kohdalleen, pari hyväntuntuista uintisettiä muunmuassa.


Viime perjantaista lähtien onkin tullut sitten makoiltua Dubain lämmössä perheen kera. Tämäkään lomareissu ei ole mikään treeniloma, vaan treenataan sen mitä muilta oheistouhuilta ehtii. Käytännön rytmiksi on muodostunut 45min-1h30 aamulenkki rasvoilla suoraan sängystä ja sitten iltapäivästä 40min-1h uinti 25m radalla tai avovedessä. Kyllä se merivesi vaan kelluttaa niin mukavasti, että Annalakin pääsee ilman apuvälineitä vatupassiin. Ihan hyvin on saanut noilla aamulenkeillä juoksumäärätkin ylös, kun juoksun suhteen viime kuukaudet on olleet vähän hankalia. Oon juossut ne pk1-sykkeillä. Tehojen aika juoksussa on sitten maaliskuusta eteenpäin.


Laitellaan kuvia sitten

Uutta nousua

Viime sunnuntaista lähtien kooma alkoi helpottaa ja haalarit on puettu taas nöyrästi päälle. Pyörä ja juoksu on ollut pääasiassa pk1:llä, fillarilla on silloin tällöin koputeltu myös aerk:ta, mutta hyvin varovaisesti. Mitään massiivimäärälenkkejä en ole tehnyt, vaan pitänyt kestot max 3h ja yrittänyt sen sijaan lisätä treenien määrää.

Uintia tuli jopa viisi kertaa tälle viikkoa ja uintia tuntuikin koko ajan paremmalta, erityisesti matkavauhti, eli CSS ja sen yli olevat vauhdit. Niitähän tässä on pääasiassa uitukin. Tarkoitus olisi ottaa noita kovempivauhtisiakin kerta viikkoon, ettei ihan vauhti diisselöidy. Muutamia oivalluksia tuli taas uinnista ja pikku hiljaa niitä saa iskostettua tuonne perusuintiinkin. Mutta on se vaan pirun hidasta tämä oppiminen, että välillä meinaa usko loppua. Sekin tuli opittua, että on se Annalan frekvenssi uinnissa vaan sairaan hidas. Liian hidas. Jostain päästä sitä pitäisi saada nopeutettua.

Määrää tuli 15h30, joka on ihan ok tähän kohtaan ja kun ei tehoilla olla pelleilty ja pk:tkin enempi pk1:llä, niin kauhean väsynyt olo ei ole näin sunnuntai-iltana. Tätä vaan lisää ja kroppa kiittää.

920xt:stä on kyllä tykätty enemmän ja enemmän kun dataa alkaa löytyä vaikka mihin tarpeisiin. Yllätys on ollut myös se miten nopeasti laite on oppinut esim. laskemaan matkan oikein myös matolla ja pirkkahallissa, ihan vaan minun löntystelyäni seuraamalla.

Koomailua

Viimeiset pari viikkoa on tullut koomailtua korvat luimussa pitkin ojia. Petti nimittäin taas tuo ruhon perkele, vaikkei ole edes kunnolla treenailtu vielä. Lääkekuurit (joo, monikossa) on nyt päällä ja puree hyvin, joten kyllä täältä taas tullaan. Viimeiset viikot on kuitenkin lähinnä puhalleltu muniin, joten siitä nyt ei ole kauheasti kerrottavaa. Kävin UKK:ssa jopa pariin kertaan testeissäkin (eka meni vähän testausmielessä pieleen), mutta en ole vielä tuloksia saanut. Tarvii ottaa testit kevään mittaan vielä uudestaan kun on taas terveenä, en sitä vielä testeihin mennessä kunnolla nimittäin hiffannut.

Tänään tuntui ekaa kertaa MTB-pitkiksellä melkeinpä kuukauteen, että tästä taas voisi tulla jotain ja kroppa ottais treeniä vastaan, mutta otetaan nyt iisisti seuraavat viikot. Tarkoitus ruuvata nyt määrää pk:lla tuonne helmikuun loppuun ja tehoja ei oikeastaan ollenkaan, ehkä uinnissa vähän.

Ylämäki-alamäki

Ei lähtenyt juoksu lentoon edellisen postauksen jälkeen, vaan päinvastoin. Ruho alkoi pistämään vastaan, enkä ole pystynyt juoksemaan kuin muutamia kilsoja. Ajattelin seuraavat pari viikkoa nyt tarkkailla tilannetta ja juosta edelleen hyvin vähän, jos ollenkaan, enkä ainakaan yli aerobisen kynnyksen.

Voimapuolella sain loppuun vajaan parin kuukauden maximivoimakuurin. No eihän tämä nyt mikään älytön kuuri ollut, kun en tehnyt kuin 2 krt viikkoon tuon jalkapuntin ja toki 1-2 core treeniä päälle. Jokatapauksessa voimatasot nousi ihan mukavasti ja prässissä sain 20% lisättyä painoja. Sen huomasi, että vähän oli vaikea kuitenkin tuon voimakuurin aikana wattitreenejä tehdä, kun pitäisi olla levännyt lihas, että tuota voimatreeniä kannattaa tehdä ja heti seuraavana päivänä taas kinttu puntista vähän latteana, että sittenkään ei oikein ole optimi. No, katotaan nyt kun siirretään voimapuoli enempi ylläpitoon, josko saisi pari kertaa viikkoon wattitreenit pyörimään.

Muuten viimeiset 2 viikkoa meni määrällisesti ihan ok: 16h ja 14h. Jälkimmäisellä ei oikeastaan tehoja otettu ollenkaan kun piti vähän kuunnella kroppaa. Ensi viikko sitten mennään kevyemmällä kuormalla ja kokeillaan vähän testatakin.

Kuvassa muuten mun tämän hetken tärkein työväline uinnissa, eli finis tempo trainer. Ei niiden lelujen aina tarvii kalliita olla. Tuo aparaatti laitetaan vaan uimalakkiin piippaamaan sovitulla taajuudella, eli millä nopeudella haluaa kulloinkin 25m uida ja se sitten tasaa sinun alkuhöntyilyjä ja kirittää vedon lopussa. Lisäksi saa välittömän palautteen uidessa kun kokeilee jotain uutta, että toimiko se vai menikö huonompaan suuntaan.